Uutiset

2.4.2014 KUN LÄHETÄMME SATASEN BRYSSELIIN... Lue lisää » 29.3.2014 SAMI PALVIAINEN PERUSUSOMALAISTEN PUOLUEHALLITUKSEEN! Lue lisää » 26.3.2014 NOIN 10 000 ASUKKAAN KUNTA IHANTEELLINEN Lue lisää »

Uusimmat kirjoitukset

ehdokaskuva.jpg

HILJAISUUS HUUSI KOVAA

Keskiviikko 16.4.2014 klo 15:22

Kiteen kaupungin tilinpäätös vuodelta 2013 on valmistunut ajoissa ja siitä kaunis kiitos viranhaltijoille ja erityisesti kaupunginjohtajalle! 

Käsittelimme opusta eilisessä kaupunginhallituksen kokouksessa. Tuo puisevalta näyttävä kirjanen sisältää noin sata sivua kokoomatietoa ja siinä on kaikki mahdollinen numerotieto kaupungin tuloista, menoista ja omaisuudesta, sekä tietoa niiden kehitykseen vaikuttavista tekijöistä.

Tilinpäätöksen numerot ovat aina aivan mielettömän suuria könttäsummia: pääasiassa satoja tuhansia, miljoonia ja kymmeniä miljoonia.

Kaupunginhallitus käsitteli opusta suurella kunnioituksella, suuren hiljaisuuden vallitessa, sivu sivulta. Juuri kukaan ei kysellyt kirjasesta juuri mitään.

Kun tilinpäätös oli vihdoin kahlattu läpi ja sitä koskevat päätökset tehty, siirryimme seuraavaan asiaan. Se oli 2 000 euron arvoisen viljanlajittelukoneen myynti.  

Ja se asia herättikin jo huomattavasti enemmän keskustelua.

OTAN NÄMÄ ASIAT PUHEEKSI TÄSSÄ

koska toivon, että me kaikki luottamushenkilöt sisäistäisimme, kuinka valtava vastuu meillä kaupunkimme asioista on. Me olemme kuulkaa tämän kaupungin isäntiä!

En puhu nyt eilisestä kokouksesta vaan yleisemminkin. Meidän ihmisten tulee kunnioittaa toisiamme ja olla toisillemme ystävällisiä ja kohteliaita. Mutta minua häiritsee se, että monet luottamushenkilöt täällä Kiteellä suhtautuvat virkakuntaan ikään kuin he olisivat meidän yläpuolellamme oleva johtajisto, joiden päätösehdotuksista voidaan poiketa vain erittäin painavasta syystä.

Tällä en nyt tietenkään tarkoita sitä, että meidän luottamushenkilöiden pitäisi tai edes saisi olla viranhaltijoita kohtaan ylimielisiä ja röyhkeitä öykkäripomoja. Ei niin, mutta kyllä normaali ystävällisyys ja kohteliaisuus riittää. Virkakunnan kumartelu, pokkurointi ja mielistely taas kertoo, että identiteetti on hukassa. Vain identiteettinsä kadottaneet, alemmuudentuntoiset isännät pokkuroivat alaisiaan.

En nyt osoita sormellani ketään mutta fakta on, että kaupungin taloustilanne on paitsi kelvottoman virkakunnan myös osaltaan edellisten luottamushenkilöiden (tai tarkemmin sanottuna heidän enemmistönsä) syytä. Nähtävästi he eivät pokkuroinniltaan saaneet kontrolloitua virkakunnan tekemisiä lainkaan, vaan hyväksyivät kaikki esittelijän esitykset karvoineen päivineen. Niin talousarviot kuin tilinpäätöksetkin. 

MINÄ VASTAVIRRAN AKKA

en hyväksynyt eilisessä kokouksessa tilinpäätöstä sen kummemmin kuin viime vuoden yleishallinnon tai perusturvan toimintakertomustakaan. Koska tilinpäätös menee kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen vielä valtuustonkin hyväksyttäväksi, haluan kertoa kieltäytymisen perusteistani vähän tarkemminkin.

Olen vaatinut luottamustoimeni ensimmäistä päivistä lähtien, että luottamushenkilöille lähetetään sähköpostiin kaupungin talousarvion tilikohtaiset tiedot menoista ja tuloista. Haluan saada yksityiskohtaisia numerotietoja, koska todellisuudessa kukaan ei voi saada satojen tuhansien ja miljoonien könttäsummista mitään tietoa irti. 

Kun muinoin pyysin näitä tietoja, eräs jo eläkkeelle siirtynyt viranhaltija kuittasi asian sanomalla, että se on niin vanhanaikaista! Ei me voida sellaiseen lähteä!

Joku toinen taas ei sanonut pyyntööni juuta eikä jaata, mutta tilitietoja ei vaan sähköpostiini tullut.

Kolmas on kiemurrellut asian kanssa kuin mato koukussa ja yrittänyt keksiä asialle jos jonkinlaista estettä.  

Mutta yhtä kaikki, estelyt panevat minut ihmettelemään ja vaatimaan tietoja yhä kiivaammin.

Me kaikki olemme kuulleet puheita, kuinka päätöksenteon tulisi olla avointa ja läpinäkyvää. Mutta miksi Kiteen luottamushenkilöt halutaan pitää pimeässä? Ja jos pussit ovat puhtaat, niin miksi meille ei anneta tietoja? Mitä meiltä yritetään salata?

Kuntalaki sanoo selvästi, että virkakunnan on annettava luottamushenkilöille kaikki ne tiedot, joita he pitävät työssään tarpeellisena. Tätä tietojen antamisvelvollisuutta eivät viranhaltijat voi rajoittaa mitenkään. Sitä voivat rajoittavat ainoastaan salassapitosäännökset.

Mutta kaupungin taloustiedot ovat julkisia, eivät mitään viranhaltijoiden salaisuuksia!

VERRATAANPA KÄYTÄNTÖÄ 

yksityiseen firmaan. Luottamushenkilöiden asemaa kunnassa voidaan mainiosti verrata omistajan asemaan yksityisessä firmassa. Meidän tehtävänämme on päättää suuret linjat ja tehdä tärkeimmät päätökset. Me kannamme asioista vastuun.

Viranhaltijoiden tehtävänä taas on toimia meidän asiantuntijoinamme, ei päätöstemme johtajina.

Funtsaapa siis vähän. Antaako yksikään yksityisen firman omistaja asiantuntijoilleen vapaita käsiä päättää rahoistaan ja omaisuudestaan? Tuskin. Vaikka työntekijät olisivat kuinka tunnustettuja ammattilaisia, niin kyllä omistaja haluaa myös itse tutkia yksityiskohtaisia tietoja omaisuutensa ja raha-asioidensa hoidosta - tai pian hän on entinen omistaja!

Jos Kiteen kaupunki olisi ollut yksityinen yritys, meille olisi käynyt juuri näin. Olisimme olleet entisiä omistajia.

Ja kaikki siksi, että edellisen kauden kiltit ja kohteliaat ja luottavaiset luottamushenkilöt (siis heidän enemmistönsä) antoivat virkakunnalle vapaat kädet tehdä mitä lystää!

Kaikki tietävät, että lysti tuli kaupunkilaisille kalliiksi. Maksamme viuluja vielä tulevaisuudessakin ties kuinka monta vuotta.

HILJAISUUS PUHUI KOVAA

eilisessä kokouksessa. Tilinpäätöksen käsittelyn aikaan se kertoi selkeätä kieltään siitä, että läsnäolijat (ja myös minä itse mukaan lukien) eivät ymmärtäneet tilinpäätöksen numeroista ja tekstistä paljoakaan. Ja silloin kun ei tiedetä yksityiskohtaisempia tietoja, ei osata kysyä mitään suuremmista asioistakaan.

Jätin tilinpäätökseen eriävän mielipiteeni, koska en aio hyväksyä papereita, joiden sisällöstä en tiedä mitään. En suostu teeskentelemään, että tiedän asiat, joita en tiedä. En suostu hyväksymään mitään asiaa vain sillä perusteella, että hallituksen kaikki muut jäsenet hyväksyvät sen. En hyväksy päätöksiä myöskään sillä perusteella, että näin on täällä aina tehty.  

Haluan olla rehellinen ja luotan Jumalan johdatukseen. Hän kehottaa meitä kuuntelemaan sydäntämme, kun taas puolueet yleensä kehottavat ihmisiä kuuntelemaan puoluepamppuja.

Jumala käyttää työssään ja tavoitteissaan yksittäisiä ihmisiä, ihmiset ja puolueet taas joukkovoimaa. Jumala haluaa vapauttaa luoduissaan erilaisuuden, yksilöllisyyden ja moninaisuuden, ihmiset ja puolueet taas pyrkivät tunkemaan meitä kaavoihinsa, sääntöihinsä ja järjestyksiinsä.

Olen valtavan onnellinen siitä, että saan vaeltaa Jumalan kanssa, mutta olen onnellinen myös Perussuomalaisesta puolueesta.

Kaupunginhallituksen kokouksessa sain jälleen kerran olla aivan eri mieltä kaikkien muiden jäsenten kanssa ilman, että olisin saanut jälkeenpäin minkäänlaista huomautusta käyttäytymisestäni.

Olen onnellinen, että minun puolueessani on sanan, mielipiteen ja ajatuksen vapaus. Minun ei tarvitse tunkea itseäni ps-merkkiseen spaghettiin. Minä saan olla minä.

Kiitos Jumalalle Perussuomalaisesta puolueesta!

 

5 kommenttia .

O TEMPORA, O MORES

Sunnuntai 13.4.2014 klo 12:44 - SEIJA PAJATIE

Kun kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Sami Palviainen korotti äänensä viime valtuuston kokouksessa ja esti toimillaan lauantaipäivien lääkäripäivystyksen kaatamishankkeet, poliittiset vastustajamme nostivat hirmuisen metelin. Lehdistön suosiollisella avustuksella kansan annettiin ymmärtää, että nyt se Palviainen teki jotain aivan peruuttamattoman törkeää. Monille syntyi käsitys, että Sami toimi myös laittomasti.

Siitä ei kuitenkaan ollut kysymys. Samin käytös ei ollut korrektia, mutta hän ei rikkonut lakia.

Sille, joka tuntee päivystysasian historiaa vähänkin, tapahtumassa ei ole paljon ihmeteltävää. Kuka tahansa rehellinen ihminen hermostuu, kun näkee silmiensä edessä aivan silmitöntä juonittelua.

Sami nousi takajaloilleen kun huomasi, että lauantain lääkäripäivystys yritetään jälleen kerran kaataa - ja jälleen kerran kyseenalaisin menetelmin.  

Samin johtamassa pykälässä

oli kyse vain ja ainoastaan lauantaipäivystyksen vaatimasta määrärahasta, mUTTA Juonittelijat yrittivät jaarittelemalla ja hämäämällä avata koko päivystysasian uudelleen ja palauttaa sen lähtöruutuun -  ja kaataa sitä kautta koko lauantaipäivystyksen. 

Asiasta oli päätetty juuri edellisessä valtuustossa. Mutta koska päätös ei miellyttänyt virkakuntaa, se tuotiin uudelleen valtuustoon ja yritettiin kaataa. Jälleen kerran!   

Se, mistä ihminen suuttuu, kertoo paljon hänen persoonallisuudestaan. Sami ajoi yleistä etua ja äänestäjien asiaa. Hän suuttui taistellessaan hyvän asian puolesta ja hänen motiivinsa olivat puhtaat. Fiksuna ihmisenä Sami myös pyysi käytöstään välittömästi anteeksi. Mutta mitäpä hänelle vastattiin? Se ei riitä!

Vai ei anteeksipyyntö riitä! Mikähän näille panettelijoille oikein riittäisi? Samin nostaminen hirsipuuhun vai lähettäminen Saharaan? Pääasia tietysti, että mahdollisimman kauas Kiteeltä.

HELMIKUUN VALTUUSTOSSA

käsiteltiin muun muassa Kiteen tilinpäätöstä vuodelta 2012. Asiapaperi oli myöhässä – jaa vähän! Mutta ei kuitenkaan edes täyttä vuotta.

Kyseisestä tilinpäätöksestä havaittiin, että kaupungin kassasta on karannut 6,7 miljoonaa euroa taivaan tuuliin. Rutisin asiasta, mutta ainutkaan iikka ei nostanut asiasta halooota. Ja lehdistöähän asia ei tietenkään kiinnosta...

Niinkuin eivät näy kiinnostavan Kesälahden Vuokratalot Oy:n asiatkaan. Kun kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa taannoin käsiteltiin yhtiön velkoja kyselin, kuinka on mahdollista, että yhtiö on ajautunut näin tolkuttomaan talouskaaokseen.

Jo vuosi sitten vaadin, että yhtiössä suoritetaan erikoistilintarkastus, mutta kepu-demarijohtajat ampuivat vaatimukseni alas saman tien. Sellaisia ei meillä tarvita. Ei puhettakaan! Ja sitä paitsi: juna meni jo! Millekään asialle ei voida tehdä enää yhtään mitään!

Lopulta kaupunginhallitus kuitenkin päätti, että asiasta tehdään sisäinen selvitys. Selvitystä ei kuulunut ja nyt kun yhtiön asiat tulivat jälleen esille kyselin virkakunnalta, missä se luvattu selvitys viipyy. Kukaan ei osannut sanoa mitään, paitsi että asiaa on turha tutkia.

Mutta miettikääpä, miksi täällä ollaan niin hirmuisen haluttomia selvittelemään tehtyjä virheitä? Siis silloin, jos virheidentekijä todennäköisesti kuuluu poliittisen eliitin tuttavapiiriin? 

Niinpä tässäkin asiassa lopulta päätettiin, että unohdetaan koko juttu! Yritin estää asian lopullisen hautaamisen, mutta jäin hallituksessa aivan yksin.

MUTTA MITÄPÄ ME

pienistä! Mitäpä me näistä muutamista miljoonista. Yritetään nyt vaan mennä hissutella kaikessa sovussa eteenpäin ja puhaltaa yhteen hiileen, että Kiteen imago paranee.

Eihän meillä ole budjetissa enää alijäämääkään, tuskin edes kahtatoista miljoonaa! Meidän pitää siis nyt keskittyä suuriin linjoihin!

Esimerkiksi siihen, että valtuuston varapuheenjohtaja korotti julkisesti ääntään taistellessaan terveydenhuoltopalveluiden alasajoa vastaan.

Hänet kun me vain saisimme kammettua pois puheenjohtajan pallilta, niin kaikki olisi Kiteellä kunnossa!

 

4 kommenttia .

MY DREAMS

Tiistai 1.4.2014 klo 13:45 - Seija Pajatie

Kiteen eilinen kaupunginvaltuuston kokous oli innostava ja ihanan yksimielinen. Aluksi kaupunginjohtaja piti pitkän ja koskettavan puheen. Tippa silmässä hän tunnusti kuinka väärässä hän ja koko virkakunta ovat olleet ja kuinka heidän silmänsä ovat nyt yllättäen avautuneet. He kun eivät ole aiemmin tulleet lainkaan ajatelleeksi, kuinka pyyteetöntä ja tärkeätä työtä luottamushenkilöt tekevät kaupunkilaisten parhaaksi ja kuinka tärkeätä on kunnioittaa myös heidän mielipiteitään.

- Mutta nyt silmämme ovat avautuneet ja olemme ymmärtäneet kaupungin luottamuselinten ja erityisesti kaupunginvaltuuston päätösten arvon, vakuutti Eeva-Liisa Auvinen.

- Tulevaisuudessa erityisesti kaupunginvaltuusto tulee saamaan koko virkakunnan varauksettoman tuen päätöksilleen. Minä ja koko virkakunta annamme käyttöönne kaiken tietotaitomme ja koko asiantuntemuksemme, hän vakuutti.

Ja sitten kaikki kuulijat aplodeerasivat.

SEN JÄLKEEN KAUPUNGINJOHTAJA PYYSI 

anteeksi sitä, että virkakunta on jo niin kauan potkuroinut kaupunginvaltuuston päätöksiä vastaan. Auvinen selitti, että viranhaltijat eivät ole aiemmin tienneet, että heidän tehtävänään on olla vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden asiantuntijoita.

- Tämä on johtunut ennen kaikkea koulutuksessamme olevista puutteista, sanoi Auvinen. Emme ole ennen tienneet, että tehtävämme on ajaa yleistä, kaikkien kaupunkilaisten etua. Luulimme, että laki kehoittaa meitä olemaan vain pienen, suppean intressiryhmän etujen vartijoita. 

- Mutta nyt siis näkemyksemme on laajentunut ja moniin asioihin tulee muutos, Auvinen lupasi.

Sitten hän esitti anteeksipyynnön kaikista niistä taloudellisista tappioista ja mielipahasta, joita viranhaltijoiden omavaltaisen toiminta on veronmaksajille vuosikymmenten aikana aiheuttanut. Pienenä hyvityksenä tapahtuneesta vahingosta kaupungin korkeimpien viranhaltijoiden palkkoja lasketaan 50 % ensi kuun alusta lukien.

- Mutta koska olen näissä talousasioissa mennyt myös itseeni, tahdon luopua ahneudestani. Siispä lasken omaa ja Arto Mönttisen palkkaa 80 % sanoi Auvinen, ja pyyhki salaa silmiään.

- Tämä on vain pieni hyvän tahdon ele mutta uskon, että sillä on virkakuntamme asenteisiin huomattavan suuri esimerkillinen vaikutus, sanoi kaupunginjohtaja.

SEN JÄLKEEN KESKUSTELTIIN

Arppen koulun asioista. Tässä yhteydessä virkakunta pahoitteli teknisen johtajan, Antti Asikaisen johdolla sitä, että he ovat tulleet ajaneeksi kouluhanketta siten, että tekninen lautakunta ja muut luottamuselimet eivät ole voineet osallistua kouluhankkeen suunnitteluun ja toteutukseen juuri lainkaan.

Asikainen pahoitteli myös sitä, että hän oli tullut tiedottaessaan antaneeksi asioista harhauttavaa käsitystä ja informoinut heitä niin, että luottamushenkilöt eivät ole uskaltaneet keskeyttää pöyristyttävän kalliin hankkeen etenemistä.

- Teillehän tuli taannoisesta puheenvuorostanikin mahdollisesti se käsitys, että juna meni jo, vaikka se oli tuolloin vasta Parikkalassa, hän pahoitteli.

- Kouluhankkeesta oli suuruudenhulluutemme ja pröystäilynhalumme vuoksi todellakin vähällä tulla pikemminkin taideteos ja kaupunkikuvan komistus kuin koulurakennus, tunnusti Asikainen rehellisesti ja vuodatti pari suurta katumuksen kyyneltä.

- Mutta nyt me viranhaltijat olemme päättäneet tehdä parannuksen ja kunnioittaa teidän, laillisten päätöksentekijöiden mielipiteitä ja tahtoa. Tämän vuoksi kouluhankkeen toteutus nykyisillä suunnitelmilla keskeytetään ja uudet piirustukset laaditaan yhdessä luottamushenkilöiden kanssa.

Niinpä siis Arppen kouluhankkeen kustannusarvio toteutetaan alkuperäissuunnitelman mukaisesti. Eli 11 miljoonan sijasta hankkeeseen uppoaakin vain 6 miljoonaa, eli juuri se summa, joka vuoden 2012 yhdistysmissopimuksessa päätettiinkin.

JA TIETENKIN KOKOUS

keskusteli myös lääkäripäivystysasiasta. Tässä yhteydessä virkakunta antoi vs. perusturvajohtaja Mervi Paddarin johdolla juhlallisen vakuutuksen, että he eivät tässä eivätkä missään muussakaan asiassa enää koskaan jarruta kaupunginvaltuuston tahtoa.

Näin ollen lääkäripäivystys käynnistetään mitä pikimmin kaupungin omilla virkalääkäreillä, aivan juuri niin kuin kaupunginvaltuusto on tahtonutkin ja asiasta päättänyt.

Luottamushenkilöiden tahdon mukaisesti kaupunki luopuu myös kokonaan keikkalääkäreiden hankinnasta ja siirtyy käyttämään ainoastaan virkalääkäreitä, sanoi Paddar.

- Ja jos vielä jostain löytyy yksikin viranhaltija, joka teoillaan, ajatuksillaan, asenteillaan tai kirjoituksillaan pyrkii asettamaan kaupunginvaltuuston aseman kaupungin ylimpänä päätöksentekijänä kyseenalaiseksi, hänet irtisanotaan välittömästi.

Eilisestä kokouksesta muuten valmistellaan valtuuston seuraavaan kokoukseen dia- ja videoesitys. Virkakunnan vapaaehtoistyönä, tietenkin.

Hyvää aprillipäivää kaikille lukijoilleni!


 

4 kommenttia .

KARKAAKO MOPO KÄSISTÄMME?

Tiistai 25.3.2014 klo 6:31

Ällistyin, kun luin lauantain Koti-Karjalasta Sinikka Musikan ja Jari Tuonosen vastineen kirjoitukseeni. Miksi ihmeessä te hyvät ystävät ryhdytte väittelemään yleisön osastolla sellaisesta valtuuston päätöksestä, joka voidaan tutkia ja todistaa? Emmekö päättäneet juuri tällaisten erimielisyyksien varalta jo viime vuonna, että valtuuston kokoukset nauhoitetaan?

Luettuani kirjoituksenne kysyin Paula Tolvaselta, kuulinko kokouksessa väärin vai kuinka se hänen lääkäripäivystysesityksensä valtuustossa oikein menikään. Tolvanen sanoi, että häntä harmitti kun lehdessä väitettiin, että hän ei esittänyt uutta määrärahaa sen kummemmin kirjallisesti kuin suullisestikaan. Hän nimittäin esitti sen suullisesti.

Tolvanen sanoi, että hän ei muista aivan tarkasti käyttämiään sanoja mutta hän tarkoitti, että hänen esityksensä vaatima 90 000 €:n määräraha otetaan samasta paikasta kuin mistä Sami Palviainenkin oli juuri esittänyt omassa esityksessään, eli ostolääkäripalveluihin varatusta miljoonan euron määrärahasta.

Niin että kuunnellaanpa se nauha yhdessä!

Kirjallisten esitysten käyttö valtuuston kokouksissa on paikallaan, mutta nopeasti vaihtuvissa kokoustilanteissa se ei aina onnistu. Myös suulliset esitykset ovat täysin päteviä, eikä hallintosääntömmekään estä niiden käyttöä.

Valtuuston päätös pannaan normaalisti täytäntöön heti kokouksen jälkeen. Määrärahojen puute ei nytkään olisi ollut asian esteenä, sillä päivystyksen järjestämiseen on tänä vuonna varattu rahaa n. 527 000 euroa. Se olisi riittänyt mainiosti syksyyn saakka, joten määrärahan olisi ehtinyt anoa valtuustolta vielä osavuosikatsauksen yhteydessäkin.

Mutta nyt ei kyse ollutkaan pohjimmiltaan siitä. Jälleen kerran meillä on vääntö kysymyksestä, kenellä on kaupungin ylin päätösvalta. Lain mukaan se on yksiselitteisesti valtuustolla, mutta tätä tosiasiaa korkein virkakuntamme ei halua niellä. Se kun on tottunut tanssittamaan valtuustoa mielensä mukaan.

Mutta millaista tuhoa tuo käytäntö onkaan tuottanut! Miljoonia on hävinnyt taivaan tuuliin ja meillä on Suomen korkein verotus. Ja virkakunta ei edes kysele, minne rahat ovat joutuneet!

Vastuu tilanteesta on kuitenkin meillä luottamushenkilöillä. Ja juuri siksi meidän on ryhdistäydyttävä, ennen kuin Kiteen mopo karkaa lopullisesti käsistämme.

12 kommenttia .

TARVITSEMME ENNEN KAIKKEA VIISAUTTA

Keskiviikko 19.3.2014 klo 7:27 - Seija Pajatie

Olemme viimeinkin saaneet uuden perusturvajohtajan. 15 hakijan joukosta valitsimme maanantain kaupunginhallituksen kokouksessa sote-puolta johtamaan Markku Kipinän, 57.

Kipinä tulee meille Pohjanmaalta, Alajärveltä, jossa hän on toiminut vanhustyön johtajana. Ja tuntuipa tosi hyvältä, että valintapäätöksemme oli kerrankin yksimielinen!

Toivotan Markku Kipinälle onnea ja siunausta tähän vaativaan tehtävään ja toivon hartaasti, että hän tuo mukanaan uusia ja raikkaita tuulia Kiteen kaupungin hallintoon.

Ennen kaikkea toivon, että hän olisi rehellinen ihminen ja kunnioittaisi kaupungin toimielinten päätöksiä; että hän mieltäisi itsensä asiantuntijaksemme eikä johtajaksi, jonka tehtävänä on päättää kaupungin luottamuselintenkin puolesta, mitä niiden on päätettävä.

Ja tietenkin toivon, että uudella perusturvajohtajalla olisi hyvä sydän, niin että sosiaalihuolto voisi toteuttaa ennen kaikkea ne perustehtävät, jonka vuoksi organisaatio on alun perin maahamme rakennettu.

Monet katastrofit ja onnettomuudet johtuvat pohjimmiltaan peloista ja meillä ihmisillä on lukemattomia pelon aiheita. Monet pelkäävät, että heitä ei arvosteta ja että he eivät ole ihmisten silmissä mitään. Niinpä pelkoja ja alemmuudentuntoja hoidetaan mm. päihteillä ja huumeilla, joiden käyttö aikaansaa usein hirveitä onnettomuuksia ja yhä uusia ja entistä pahempia pelkoja.

Me pelkäämme toistemme pahoja puheita, vanhenemista, työttömyyttä, köyhyyttä ja viime aikojen tapahtumien seurauksena monet pelkäävät myös sotaa ja Venäjää.

Kuka pelkää mitäkin, mutta vain harvat pelkäävät Jumalaa. Raamattu sanoo kuitenkin, että se on viisauden alku. Siis viisauden!

Kun katselemme ympärillemme näemme, että maailmastamme puuttuu ennen kaikkea viisautta. Niin pitkälle kuin tekninen kehityksemme on yltänytkin, monet ihmismieleen liittyvät vaikeat ongelmat näyttävät vain pahenevan.

Esimerkiksi masennus: sadat tuhannet suomalaiset syövät masennuslääkkeitä ja nykyään niitä syötetään jopa vauvoille! Perhe- ja koulusurmat sekä itsemurhat kertovat surullista viestiään ihmisten epätoivosta ja pohjattoman syvästä henkisestä hädästä ja pahasta olosta.

Meiltä puuttuu viisautta, koska emme pelkää Jumalaa. Hänen avullaan monet arvoitukset avautuvat ja Hänellä on avaimet myös ihmismielen syvyyksiin.

Länsimainen yhteiskunta palvoo ennen kaikkea älyä, mutta tosi asiassa me tarvitsemme ennen kaikkea viisautta. Ei Hitleriltäkään älyä puuttunut eikä sitä Putiltakaan puutu. Eivätkä yhteiskunnalliset ongelmamme suinkaan älyn puutteesta johdu! Ne johtuvat ihmisen pahuudesta: kunnian- ja vallanhimosta, itsekkyydestä, ahneudesta, pettämisestä ja valehtelemisesta.

Ne johtuvat rakkauden ja viisauden puutteesta; ne johtuvat siitä, että pahuus on sokaissut päättäjät. Surullinen totuus on, että useimmat ihmiset ja useimmat vallanpitäjätkään eivät tunne elävää Jumalaa. 

Jumalan pelko antaa ihmiselle viisautta ja poistaa kaikki muut pelot. Ihminen joka on selvittänyt välinsä Jumalan kanssa, ei pelkää elämää eikä kuolemaa.

Herran pelko on viisauden alku.”

Joskus kauan kauan sitten kun olin vielä ateisti, naureskelin pilkallisesti tuolle Raamatun jakeelle ja väänsin sen tietenkin niin, että herrojen pelko on viisauden alku.

Sillä siltähän se totuus minun silmissäni silloin näytti. Että kun onnistutaan miellyttämään oikeita ihmisiä, niin siitä se taivas pikkuhiljaa avautuu. Ja sillehän se totuus täällä Kiteen kaupunginhallinnossakin välillä näyttää. Mutta se ei ole lopullinen totuus.

Tiedätkö Sinä, mitä se Herran pelko oikeasti tarkoittaa?

Raamattu sanoo, että Herran pelko on pahan kammoamista ja hyvän rakastamista. Herran pelko ei siis ole Herran kauhua, vaan Hänen kunnioittamistaan!

No mikä sitten on pahaa ja mikä hyvää? Raamattu kertoo sen ihan selkeästi. Jumalan Sanan valossa hyvä ja paha on yhtä helppo eroittaa toisistaan, kuin oikea ja vasen käsi.

Raamattu sanoo, että Jumala on rakkaus. Jumalan Sana sanoo myös, että kaikkein korkein käsky on rakkauden kaksoiskäsky: ”Rakasta Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikella voimallasi, ja lähimmäistä niin kuin itseäsi.”

Se on kuninkaallinen käsky. Se on siis ikäänkuin Jumalan valtakunnan perustuslaki. Se on kaikkien Jumalan lakien yläpuolella oleva käsky ja sen mukaan kaikki muut lait linjataan.

Tässä pitää kuitenkin muistaa se, että Jumalan rakkaus ja ihmisten rakkaus ovat eri asia.

Kuninkaallisen käskyn perusteella on kuitenkin helppo päätellä, mikä on pahaa ja mikä on hyvää. Jos rakastan lähimmäisiäni Jumalan rakkaudella, en halua tehdä hänelle mitään pahaa. En valehtele hänelle, en varastaa häneltä, enkä puhu hänestä pahaa. En himoitse hänen omaisuuttaan enkä halua vahingoittaa häntä mitenkään.

Jos rakastan lähimmäistäni, haluan tehdä hänelle pelkkää hyvää. Ja kun vihataan, toimitaan päinvastoin. Viha onkin Jumalan silmissä pahaa ja paha saa aina palkkansa. Tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin.

Katsellessamme ympärillemme näemme, kuinka paljon meiltä puuttuukaan rakkautta ja kuinka valtavasti keskellämme onkaan vihaa.

Mutta vaahtoaminen muiden vihasta ja pahuudesta ei auta asioita tippaakaan. Me jokainen voimme tehdä parannuksen vain omista synneistämme. Ja pääsääntöisesti me voimme täällä muuttaa vain itseämme ja omaa käytöstämme.

Mutta mitä silloin pitää tehdä, kun langetaan tekemään pahaa? Puhumaan ja ajattelemaan toisistamme pahaa ja tekemään pahaa? Jokaisellehan sitä sattuu!

Tässä kohtaa astuu kuvioon Jeesus.

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3:16).

Jumala antoi maailmalle Jeesuksen, elämäksi ja pelastukseksi.

Jeesus kuoli, että me saisimme elää vapaata elämää. Ettei Jumalan tarvitsisi rangaista meitä meidän syntiemme tähden.

Jeesus on kuin pelastusrengas meressä ajelehtivalle ihmiselle. Ilman Häntä ei kukaan voi pelastua. Hän otti päälleen rangaistuksen, joka kuuluisi pahojen tekojemme tähden meille itsellemme.

Hän siis kärsi rangaistuksen meidän synneistämme; Jeesus on siis meidän Sijaiskärsijämme.

Tästä seuraa, että jos uskomme Jeesukseen syntiemme sovittajana, me saamme kaikki tekemämme synnit anteeksi. Tärkein asia mitä Isä Jumala meiltä odottaakin on se, että pyydämme anteeksiantoa Häneltä, Jeesuksen työhön vedoten.

Armahdus seuraa sen jälkeen välittömästi.

Kun kerroin tämän aikoinaan isäpuolelleni joka oli juuri menossa ohitusleikkaukseen hän sanoi: mitä sinä oikein puhut? Keneltä minun oikein pitäisi pyytää anteeksi? Ja miten? Ja missä?

Vastaus on yksinkertainen. Me voimme pyytää syntimme anteeksi Jumalalta tässä ja nyt. Siihen ei tarvita kirkkorakennusta, ei pippiä eikä pappia, sillä asia on ainoastaan sinun ja Jumalan välinen juttu. Jos haluat vapautua synneistäsi, viisainta on pyytää syntejä anteeksi heti paikalla, sillä meistä yksikään ei tiedä päiviemme määrää.

Tottakai meidän pitää pyytää anteeksi myös siltä ihmiseltä, jolle olemme pahaa tehneet. Mutta kun tunnustamme synnin ensin Jumalalle, Hän antaa meille voiman mennä pyytämään anteeksi asiaa myös kyseiseltä ihmiseltä. Ja sen jälkeen pöytä on puhdas!

Niin kuin useimmat ihmiset, rakas pikkuveljenikään ei aikoinaan tiennyt, että anteeksipyynnön voi hoitaa Jumalan kanssa kahdestaan. Niinpä hän eräänä hirveän krapulaisena päivänä tajusi syntisyytensä ja katui kaikkia tekemiään töppäyksiä aivan sydämensä pohjasta. Sitten hän päätti kääntyä Jumalan puoleen ja pyytää Häneltä kaikki syntinsä anteeksi. Mutta kuinkahan se oikein tapahtuu, hän mietti.

Juuri silloin hänen postiluukustaan tipahti lehti jossa kerrottiin, että seurakunnan pappi on tavattavissa läheisessä kirkossa seuraavana päivänä klo 17.

Tämä oli johdatusta, päätteli Juha ja päätti vakaasti, että sinne!

Mutta mitäpa sitten tapahtui! Juuri samalla hetkellä kun veljeni teki tuon päätöksen, hän alkoi kuulla ihmeellisen kaunista musiikkia. Niin kaunista, että hän ei ollut ikinä kuullut sellaista!

Juha kuunteli ja kuunteli, ihmetteli ja ihmetteli. Mistä ihmeestä tuo musiikki kuuluu? Hän asui kerrostalossa ja avasi oven rappuun ja kuunteli. Ei, ääni ei tule sieltä. Hän avasi ikkunan. Ei sieltäkään. Mistä kummasta tuo taivaallinen musiikki kuuluu?

Seuraavana päivänä Juha kertoi tapahtuneesta minulle ja ihmetteli asiaa. Tiedänkö minä, mistä tuo ihana musiikki saattoi tulla?

Olin kuullut paljon vastaavia tapahtumia ja tiesin heti, mistä on kysymys. Musiikki tuli Taivaasta, sillä enkelit lauloivat hänelle! Sillä heti kun Taivaan Isä näki, että Juha kääntyi viimeinkin Hänen puoleensa, enkelit virittivät taivaallisen riemulaulun - ja jopa niin, että sen sai Juha itsekin kuulla!

Tiesitkö Sinä, että Taivaassa iloitaan aivan valtavasti jokaisesta ihmisestä, joka kääntyy Jumalan puoleen?

Monet ajattelevat, etteivät he tarvitse Jumalaa, eivätkä ole oikeastaan koskaan tehneet juuri mitään pahaa. Niinhän minäkin ajattelin silloin ennen Kristusta, eKr.

Mutta Jumala on toista mieltä. Hänen silmissään jokainen ihminen on tehnyt syntiä, eikä yksikään meistä ole puhdas ja viaton.

Niinpä Taivassalon seurakuntasisar, joka ei omasta mielestään ole tehnyt koskaan mitään muuta kuin hyvää, tarvitsee Jeesusta aivan yhtä paljon kuin Kakolan elinkautisvankikin. Kummallakaan ei ole iIman Jeesusta Isä-Jumalan luo mitään asiaa!

Sillä niin paljon on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo hukkuisi.”

Jokainen Isä kuolisi mieluummin itse, kuin antaisi ainokaisen poikansa tapettavaksi. Jumala ei voi kuolla ja sen tähden Hän antoi ainokaisen Poikansa sijaiskärsijäksi.

Taivaan Isä siis antoi enemmän kuin itsensä, kun Hän antoi meille Poikansa! Ja ajattele: Hän teki sen vain siksi, että minulla ja Sinulla olisi elämä ja yltäkylläisyys!

Jokainen ihminen tarvitsee Jeesusta vapautuakseen synnin taakoista. Monet ovat parantuneet vaikeista sairauksistaankin, kun ovat pyytäneet Jumalalta syntinsä anteeksi.

Anteeksiannossa Jeesuksen Kristuksen veri pesee meidät puhtaaksi ja sen jälkeen olemme vapaita. Emme näe sitä fyysisesti, koska se tapahtuu hengen maailmassa. Mutta sen jälkeen meidän ei tarvitse enää edes muistella tekemäämme pahaa! Asia on poispyyhitty ikuisiksi ajoiksi Jumalan mielestä.

Eräänä aamuna Isä puhutteli minua. Sain taivaallisia pyyhkeitä ja ne kirvelivät kovasti. Hän sanoi, että olen loukannut kirjoituksillani joitakin ihmisiä syvästikin.

En halua puolustella itseäni. Pyydän loukkaantuneilta tässä ja nyt anteeksi, ja ihan vilpittömästi! Teen sen Herran pelossa, sillä haluan totta totisesti viisastua.

Ja jos jollekin loukkaantuneelle ei tämä julkinen anteeksipyyntö riittänyt, niin ilmoita itsesi minulle. Esitän anteeksipyyntöni ja keskustelen kanssasi ihan mielelläni kahden keskenkin, sillä minä en todellakaan halua loukata ketään enkä taistella ketään yksittäistä ihmistä vastaan.

Taistelen ainoastaan vääryyttä, laittomuutta ja sortoa vastaan, sillä siihen Jumala on minut kaupungin päättäjänä asettanut.

Ja kerta toisensa jälkeen muistutan itseäni: Jumala näkee ja kaiken ja tietää kaiken. Hän lukee blogikirjoitukseni tarkemmin kuin yksikään ihminen ja tutkii motiivini. Ja yksin Hänelle minä kerran kaikista kirjoituksistani, puheistani ja teoistani vastaan.

Hänelle on turha selitellä, jos on tehnyt pahaa. Hänelle ei voi valehdella mitään. Hän näkee lävitseni. Ainoa mitä ihminen voi tehdä Hänen edessään, on tunnustaa tekonsa ja pyytää anteeksi.

Mutta mikä ihanuus onkaan tietää, että Hän aivan varmasti antaa meille aivan kaiken anteeksi, kun vain sitä pyydämme. Sillä näin Hän itse Sanassaan sanoo: ”Jos me tunnustamme syntimme, on Hän uskollinen ja vanhurskas, niin että Hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.”

Syntien tunnustamisen ja anteeksipyytämisen kautta me saamme rauhan ja ilon sydämeemme.

Ja jokainen, joka on tämän kokenut tietää, että Jeesus antaa sydämeemme rauhan, jota ei voi verrata mihinkään! Ei alkoholiin eikä rauhoittaviin lääkkeisiin, ei saunaan eikä saunakaljaan eikä mihinkään rauhoittavaan asiaan tässä maailmassa!

Suosittelen tätä Sinullekin, rakas blogini lukija. Ja aurinkoista mieltä kaikille!










Luo kirjoitukselle jatkosivu »



Kommentoi kirjoitusta.

SIIS MISTÄ ON KYSYMYS?

Perjantai 14.3.2014 klo 9:17 - Seija Pajatie

Kaupunginvaltuusto on lyhyen ajan sisällä käsitellyt lääkäripäivystysasiaa jo kaksi kertaa ja 31.3.2014 pidettävässä valtuuston kokouksessa asiaa tullaan sivuamaan jälleen. Siis mistä on kysymys?

Koko sen puolentoista vuoden ajan minkä olen toiminut Kiteen kaupungin luottamuselimissä olen ihmetellyt, kuinka Kiteen virkakunta rohkenee niin röyhkeästi toimia kaupunginvaltuuston päätöksiä vastaan.

Lain mukaan kaupunkilaisten vaaleilla valitsema valtuusto on nimittäin kaupungin ylin päättävä elin. Laista piittaamattomat kaupunginjohtajat esiintyvät kuitenkin ikäänkuin heidän tehtävänään olisi johtaa myös valtuustoa, eikä päinvastoin.

Valtuusto on lääkäripäivystysasiassakin ilmaissut tahtonsa jo monta kertaa. Siitä huolimatta virkakunta on ajanut päivystyksen järjestämistä mahdollisimman pitkälle Joensuuhun. He ovat perustelleet asiaa säästöillä, mutta kun olemme pyytäneet heiltä väitteidensä tueksi laskelmia, niitä ei ole saatu.

Viimeksi päivystysasiaa käsiteltiin valtuustossa 3.2.2014. Tällöin valtuusto päätti äänin 17 – 18, että päivystys järjestetään Kiteellä ma-pe klo 8 – 18 ja la klo 8 – 16.

Tuossa kokouksessa em. esityksen tekijä, valtuutettu Paula Tolvanen sanoi, että asian vaatima lisämääräraha tulee kattaa samalla tavalla kuin hetkeä aikaisemmin Sami Palviaisen esityksessäkin. Palviainen oli juuri esittänyt, että päivystys järjestetään myös sunnuntaina ja että varat otetaan budjetissa ostolääkäreille varatusta miljoonan euron (!!) summasta.

Sitten tapahtui virhe. Pöytäkirjaan ei kirjattu Tolvasen esityksen loppuosaa eli sitä, millä tavalla lauantaipäivystyksen vaatima 90 000 euron lisämääräraha tulisi kattaa. Pöytäkirjantarkastajiltakin asia jäi huomaamatta.

Ja tästä virkakunta sai jälleen keppihevosen pyrkimyksilleen! Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvisen tulkinta asialle oli, että valtuuston päätös on sen vuoksi Kuntalain vastainen ja että sitä ei pitäisi lainkaan panna täytäntöön. 

Onneksi kaupunginhallituksen enemmistö ei hyväksynyt valtuuston päätösten mitätöintiä, vaan päätti Ossi Pirhosen esityksestä äänin 6 - 3, että valtuuston päätös on lainmukainen ja että 3.2. tehty päivystyspäätös pannaan täytäntöön.

Lisäksi hallitus päätti esittää 31.3.2014 kokoontuvalle valtuustolle, että lauantaipäivystyksen järjestämiseen varataan 90 000 euron suuruinen määräraha. Koska uuden määrärahan katteeksi ei ole esittää tulojen lisäystä, toimintakate ja tilikauden tulos heikkenevät 90 000 €.

Pirhosen esitystä kannattivat kaupunginhallituksessa Pirhosen ja minun lisäkseni Timo Päivinen, Kaisa Saari, Unto Väkeväinen ja Ari Asikainen.

Valtuuston päätöksen halusivat siis mitätöidä Esa Lahtela, Birgitta Muukkonen ja Kirsi Hirvonen sekä kaupunginjohtaja, joka toimii hallituksessa esittelijänä ilman äänioikeutta.

Kaupunginhallituksen päätös tarkoittaa siis sitä, että tulevassa valtuustossa käsitellään ainoastaan lauantaipäivystykseen myönnettävää lisämäärärahaa, mutta ei lainkaan itse lauantaipäivystyksen tarpeellisuutta.

Mutta jos vanhat merkit pitävät paikkansa, konnankoukkuja viritellään kulissien takansa vieläkin. Todennäköisesti valtuuston tuorein päivystyspäätös yritetään jälleen kerran torpedoida.

Ja jälleen kerran toivon hartaasti, että olen perusteellisen väärässä. Että päivystys käynnistyykin vaikeuksitta valtuuston tahdon mukaisesti ja sujuu sen jälkeen kuin tanssi!

SEIJA PAJATIE

PS. Jotkut yrittävät levitella tietoa, että me perussuomalaiset emme mukamas halua säästää.

Tässä lääkäripäivystysasiassa kannattaa kuitenkin muistaa, että samat piirit jotka vastustavat lääkäripäivystyksen pitämistä täällä Kiteellä, kannattivat joulukuun talousarviokokouksessa esim. 30 000 €:n suuruista hanketta golfin pelaajille.

Minunkin poikani harrastaa golfia, mutta tässä taloustilanteessa minulle ei tulisi mieleenikään kannattaa hankkeita, jotka on suunnattu muutamien harvojen varakkaiden ihmisten harrastuksiin! Tosin en ole alun perinkään lähtenyt kaupunginhallitukseen enkä lautakuntiin ajamaan omia etujani, vaan yhteisiä asioita.

Meidän perussuomalaisten linja on, että vaikeina aikoina pidetään peruspalvelut kuten terveys- ja koulutuspalvelut pystyssä, ja kaikki muu ei-pakollinen törsäys karsitaan ja jätetään odottamaan parempia aikoja.  

Toisekseen kannattaa huomata, että vaikka 90 000 € on tavallisen ihmisen silmissä aivan hurja summa, niin kaupungin budjetissa se on vain yksi promille, siis ei edes prosenttia! Tämän kokoinen määräraha löytyykin yleensä vaivoitta budjetin sisältä niissä tapauksissa, joissa virkakunta kannattaa jotain hanketta.

Mutta nyt virkakunta siis panee kampoihin kaikella voimallaan ja heidän päätään eivät tosiasiat näytä kääntävän mihinkään.

Siihen tarvitaan suuren Jumalamme toimenpiteitä!


35 kommenttia . Avainsanat: LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS. VALTUUSTON PÄÄTÖKSETKÖ VESSAPAPERIA

TAHDOTKO SINÄ...

Torstai 20.2.2014 klo 13:17 - Matias Turkkila

Pieni kädenliike piirtää pyöreitä, sinisiä koukeroita paperiin, tekee allekirjoitusta. Se on samanlainen kuin tuhannet aikaisemmatkin, saman käden vuosien varrella piirtämät.

Allekirjoitus on lupaus. Hieman samanlainen lupaus kuin naimisiin mentäessä puolisolle ojennettava sormus. Silminnähtävä osoitus siitä, mitä antaja tahtoo ja haluaa. Jotain sellaista, minkä halutaan säilyvän, ikuisesti.

Mitä allekirjoituksemme tekijä tahtoi? Puolisoako? Elämänkumppania? Tavallaan.

Allekirjoituksessa luki: ”Jutta Urpilainen”, ja se kirjoitettiin sopimukseen, jossa hänet itsensä ja hänen maansa liitettiin eteläisen Euroopan kurjimpiin kolkkiin. Niihin, joihin edes hunni Attila ei tohtinut koskea.

Mikäli paikalla olisi ollut juristin sijaan pappi, olisi hän arvatenkin kysynyt:

”Tahdotko sinä, Suomen valtionvarainministeri, perustaa taloudellisen liiton niiden valtioiden kanssa, jotka eivät ole itse kyenneet asioistaan huolta pitämään? ”

”Entä tahdotko luovuttaa hyvän tahtosi eleenä yhteiseen liittoon 1,4 miljardia euroa ja ottaa sitä vastaan niin sanotut vakuudet, arvoltaan vähäiset taikka sitäkin pienemmät?”

”Ja viimeiseksi kysyn sinulta: tahdotko ottaa kansalaistesi vastattavaksi 12,5 miljardin euron velkavastuut? Kun niitä tullaan teiltä pyytämään, on kokonainen viikko aikaa niiden keruuseen.”

Rakkaus on sokea, sanotaan. Ja niin kuljettivat pienet sormet kynää kuin itsestään, juosten loppuun koukeroisen allekirjoituksen. Pieni ”Tahdon” purkautui huuliltaan, kun loppuun saakka ennätti.

”Niinpä julistan teidät yhteen liitetyiksi. Osoittakaa toisillenne tukea nyt, aina, ikuisesti, maailman loppuun asti.”

+ + +

Rakas lukija. Toivoisin, että yllä kirjoitettu olisi satua. Ja samoin toivoisin, että satu olisi jo tullut päätökseen.

Mutta me emme ole vielä päätösjaksossa. Vasta muutama luku on kirjoitettu, eikä tätä kirjaa voi laskea kesken käsistään pois. Suuren Euroopan suureen ideaan rakastuneet höyrypäät pitävät tällä hetkellä lyhyttä hengähdystaukoa.

Tauko jatkuu toukokuun 26. päivään saakka, eurovaalien jälkeiseen päivään. Sen jälkeen rakentaminen jatkuu. Täysin huolimatta siitä, mitä seuraavan puolen vuoden aikana puhutaan.

Osa kaikkein kiihkeimmistä eurointoilijoista näyttää hidastaneen vauhtia. Jopa kaikkien federalistien äiti Alexander Stubb toteaa, että säätelyssä on jo ”menty liian pitkälle”.

Aivan kuin Euroopan liittovaltion rakentaminen ei yhtäkkiä olisikaan enää niin kovin tärkeää ja merkityksellistä!

Epäselväksi jää, miksi hallituspuolueiden ykkösketju on ennennäkemättömällä innolla rynnimässä mukaan johonkin sellaiseen, jossa on jo ”menty liian pitkälle”.

Aivan äskettäin Euroopan komission varapuheenjohtaja Viviane Reding esitti EU:n kehittämistä ”todelliseksi liittovaltioksi”. Vain hetki ennen sitä oli komission puheenjohtaja Manuel Barroso todennut EU:n tarvitsevan ”yhä lisää integraatiota ongelmiensa ratkaisemiseen”.

Kuinkas muuten? EU ei lopeta vapaaehtoisesti liittovaltiohanketta. Unionin alueella asuu 500 miljoonaa ihmistä – enemmän kuin Yhdysvalloissa.

Luopuisiko Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama vapaaehtoisesti asemastaan? Tuskin. Ihmiset, joilla on ote satojen miljoonien ihmisten elämään, eivät milloinkaan luovu vallastaan.

He eivät luovu meistä.

Mutta meillä on mahdollisuus sanoa: ”Riittää jo”. Kun kaukaisten maiden kosioretkeläiset tulevat vonkausreissulle, me voimme sanoa: ”Emme tahdo”.

(Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 1/2014 -lehdessä ja kirjoittaja on kyseisen lehden päätoimittaja.)

Kommentoi kirjoitusta.

MIE VUAN EPPÄILEN

Tiistai 4.2.2014 klo 21:52 - Seija Pajatie

Omistan tämän kirjoitukseni Jaakko Turuselle ja kaikille niille, jotka luulevat, että perussuomalaiset pyrkivät vain lisäämään kaupungin menoja, eivätkä antaisi säästää missään.

Kaupunginvaltuusto päätti eilisessä kokouksessaan jälleen tärkeistä asioista. Kerronpa ensin hyvät uutiset. Toisin kuin virkakuntamme kaavaili, lääkäripäivystys toimii tästä lähtien Kiteellä myös lauantaisin klo 8 - 16.

Keskustapuolueen ja demarijohdon tavoitteena oli, että lauantaipäivystys olisi lopetettu kokonaan. Säästösyistä, he sanovat.

Jotkut väittävät, että päätöksellä olisi saatu aikaan 300 000 €:n säästö, mutta myös aivan toisenlaisia laskelmia on esitetty. Toisaalta pitää huomauttaa, että luottamuselimille ei ole annettu missään vaiheessa minkäänlaisia laskelmia; meille on annettu vain edellämainittu loppusumma.

Mutta tähän asiaan liittyy niin monia eri tekijöitä, että lopullisia euromääriä ei voi etukäteen tietää kukaan.

On kuitenkin väärin, jos säästökohteiksi valitaan yhteiskunnan peruspalvelut kuten terveys, ja erityisesti kesälahtelaisia koskevat peruspalvelut.

Helppohan sitä tietysti on suutaan soittaa. Siis mistäpä minä itse ottaisin rahat lääkäripäivystykseen?

TÄMÄN VUODEN BUDJETISSA

on varattu peräti miljoona euroa ostopalvelulääkäreiden hankintaan. Siis miljoona euroa! Budjetin laatijoiden lähtökohta on siis ollut se, että käytämme pääasiassa kalliita ostopalvelulääkäreitä.

Jos minulla olisi valtaa niin tekisin kaikkeni, että meille saataisiin ammattitaitoisia ja pysyviä virkalääkäreitä. Se olisi kaikkien osapuolten ja erityisesti sairastavien kuntalaisten etu. Ostopalvelulääkäreitä pitäisi käyttää niin vähän kuin mahdollista, ja vain todellisessa hätätilanteessa. 

Niin että sieltä minä ne rahat järjestäisin.

Mutta mikäpä sen estää? Luulen, että ennen kaikkea arvovaltakysymykset. Tietyistä perinteistä ja periaatteista halutaan pitää kiinni kynsin hampain. Sosiaalijohto esimerkiksi haluaa päättää asioista, joista päättämiseen tarvittaisiin lääkäreiden ammattitaitoa, esim. sairaiden ja vanhusten jatkohoitoasiat ja sijoituspaikat.

Muutama päivä sitten kuulin, että taas eräs lääkäri on sanoutunut irti virastaan. Miksikö? Siksi, että hän katsoi että täällä lääkäreiden ammattitaitoa ei arvosteta ja heitä ei täällä kuunnella. Hän olisi halunnut työskennellä ennen kaikkea päivystyksessä ja näki, että virkakunta haluaa kaikin keinoin viedä päivystystä Joensuuhun. Ja hän lähti.

Viime talvena luottamushenkilöille vakuuteltiin, että tänne ei saada virkalääkäreitä, koska lääkärit eivät halua päivystää. Melkein saman tien kuulin, että meillä olisi kaksi lääkäriä, jotka eivät muuta tekisikään kuin päivystäisivät!

Mutta heille siis ei siis annettu mahdollisuutta toimia päivystystehtävissä. Ja nyt en tiedä, onko se toinenkin lääkäri jo irtisanoutunut.

Joka tapauksessa: meille otetaan virkalääkäreitä vain pitkin hampain. Lääkäreiden virkoja ei panna auki kuin joskus vähäksi aikaa.

Näyttää siltä, että ne lääkärit, jotka ajattelevat asioita ennen kaikkea potilaiden terveyden kannalta, halutaan ulos organisaatiostamme, koska heidän ammattitaitonsa koetaan täällä uhkaksi.

Ja se myös on uhka niille, jotka haluavat laskea sairaaloidemme laitospaikat minimiin ilman, että sairaille järjestetään vastaavasti palveluasumispaikkoja.

Niinpä ongelma on täällä ratkaistu niin, että meille ostetaan lääkärifirmoilta halpoja virolaisia ja venäläisiä lääkäreitä. He eivät ala vääntämään kättä potilaiden hoitoa koskevista asioista sosiaalijohdon kanssa.

He ovat onnellisia, kunhan saavat vain työskennellä Suomessa.

Ja meidän virkakunta saa rauhassa päättää, minne sairaita ja vanhuksia sijoitellaan...

VOITTO TULI!

Mutta mennäänpä takaisin lääkäripäivystysasiaan ja valtuuston kokoukseen. Äänestys valtuustossa oli tiukka, mutta voittohan siinä lopulta tuli, vaikkakin äärimmäisen täpärästi äänin 17 - 18.

Olen tuloksesta tosi onnellinen, sillä asialla on suuri merkitys erityisesti lapsiperheille ja sairaille vanhuksille. Toimenpiteellä voi säästyä jopa jokunen henkikultakin.

Lauantaipäivystyksen puolesta äänestivät perussuomalaisten lisäksi kokoomuslaiset yhtä lukuunottamaata, plus jotkut demarit, pari kepulaista ja kristillisten Henna Tuhkanen. Voittaneen esityksen valtuustossa teki sosiaalidemokraattien Paula Tolvanen.

Perussuomalaiset olisivat halunneet pitää lääkäripäivystyksen Kiteellä sunnuntainakin, mutta jäimme yksin oman esityksemme kanssa.

Mutta hyvä näinkin.  

TAISTELEMME HARVAINVALTAA VASTAAN

Sitten kokouksessa siirryttiin kiistakapulaan nimeltä hallintosääntö. Kyseinen asiapaperi määrittelee mm., kuka täällä mistäkin asiasta päättää ja kuinka päätöksentekojärjestelmämme toimii. 

Kyse oli siis kunnallisesta demokratiasta. Tarvitaanko Kiteellä siis sellaistakin ylellisyyttä?

Joidenkin mielestä ei. Esimerkiksi demareiden ja kepun johto vastustaa henkeen ja vereen vallan lisäämistä luottamuselimille.

Heidän joukkonsa kuitenkin repeilevät ja onneksi niin demareista kuin kepulaisistakin löytyi vielä muutamia rohkeita ja itsenäisesti ajattelevia ihmisiä, joita puoluejyrät eivät olleet saaneet peloteltua valtansa alle. He äänestivät perussuomalaisten ja kokoomuslaisten kanssa demokratian puolesta, harvainvaltaa vastaan.

Hallintosääntötaistelun lopputulos oli se, että Kiteen virkakunnalle annettiin äänin 16 - 19 vieläkin lisää valtaa. Me siis hävisimme mutta aika täpärästi, vain kahdella äänellä.

Jään mielenkiinnolla odottamaan seuraavia kuntavaaleja. Eilisen äänestyksen voittajille ehdotan sloganiksi huudahdusta "Alas kunnallinen demokratia!"

MUTTA MIETITÄÄNPÄ

mitä yksityiselle yritykselle tapahtuisi, jos sen omistaja antaisi alaisilleen yhtä laajat valtuudet kuin valtuutettujen enemmistö antoi eilen Kiteen virkakunnalle.

Kuinka firmalle kävisi, jos omistaja kävisi vain kerran pari kuukaudessa hyväksymässä alaistensa valmistelemat suuret strategiset linjaukset? 

Mitä tapahtuisi, jos yrityksen työntekijät saisivat lähes yksin päättää yhtiön budjetista?

Kuinka kävisi, jos alaiset saisivat suurimmalta osin valita firman uudet työntekijät ja päättää heidän työehdoistaan?

No ainakin kaikki haalisivat sukulaisensa ja kaverinsa firmaan töihin. Ja tietenkin kaikille maksettaisiin kivaa palkkaa ja tietysti kaikki koettaisivat järjestellä myös yrittäjäkavereilleen hyviä bisneksiä.

Sellainen yritys olisi nopeasti konkurssissa ja näinhän meillekin kävi. Kuntapuolella tapahtumaa vaan ei nimitetä konkurssiksi.

Mutta eikö kukaan oppinut episodista yhtään mitään? Sitä minä vaan ihan kamalasti ihmettelen.

FAKTA NIMITTÄIN ON,

että Kesälahden ja Kiteen johtavilla viranhaltijoilla oli poikkeuksellisen paljon valtaa jo ennen kuntaliitosta.

Luottamushenkilöitä valistettiin taas eilen, että jos virkakunnalle vain annettaan lisää valtaa niin hallinto sujuu kuin tanssi. Mallikkaasti, tehokkasti ja taloudellisesti. Ei turhia kokouksia! Ei kankeaa byrokratiaa! Ja kun niihin kokouspalkkioihinkin kuluu niin hirmuisesti rahaa!

Mutta ainakaan kokouspalkkiot eivät ole kuntiamme alas ajaneet.

Sen sijaan poikkeuksellisen laajat valtuudet ovat antaneet poikkeuksellisen laajat mahdollisuudet myös väärinkäytöksiin. Vanha kansa väittää, että tilaisuus tekee varkaan.

En väitä, että varkauksia olisi tapahtunut, mutta kaikenlaista voi kuitenkin epäillä. Mieletön taloustilanteemme paljastaa, että kaikki ei ole mennyt hyvin. Kaikki ei ole mennyt oikein. Kaikki ei ole ollut kohdallaan. Miljoonia on häipynyt taivaan tuuliin ja kukaan ei näytä tietävän, kuinka ne hävisivät ja missä ne fyrkat nyt ovat.

Mutta nyt pitää kiireellä sanoa, että uskoakseni kaupungin palkkalistoilla olevien ihmisten ehdoton ja valtava enemmistö on kunnollisia ja rehellisiä ihmisiä. He ovat tehneet työssään jatkuvasti parhaansa ja jotkut jopa enemmänkin. Kuulen jatkuvasti tapauksista, että joku on tehnyt varsinaista työtään vapaa-ajallakin ja tietysti ihan ilmaiseksi. Hoitajat hoitavat tapaturman uhreja uimahallissakin, ynnä muuta.

Sellaiset ihmiset tekevät minuun suuren vaikutuksen. Ihanaa, että vielä on olemassa niitä, jotka auttavat lähimmäisiään pyyteettömästi. Herra heitä runsaasti siunatkoon!

MUTTA VALTAKUNNAN UUTISIA

kuunnellessa huomaa, että kaikkialla tapahtuu yhä enemmän myös petoksia ja kavalluksia. Yhteiskunnan ylä- ja keskiluokka kunnostautuu tälläkin alueella. Älykkäät ja asiantuntevat johtajat käyttävät asemaansa ja koulutustaan yhä lisääntyvässä määrin myös laittomiin tarkoituksiin. Väärinkäytökset ja korruptio lisääntyvät kaikkialla.

Mutta kukapa voi tunnistaa rikollisen päältä päin? Ei kukaan. Vain Kaikkivaltias Jumala tietää kaiken ja vain Hän näkee ihmisen sydämeen.

Päälle päin monet rikolliset näyttävät hyvinkin säädyllisiltä ja viattomilta. Kukapa olisi uskonut Helsingin huumepoliisin päälliköstäkään, että eräänä päivänä hänen epäillään itse osallistuneen huumekauppaan!

Niinpä siis kaikkien julkisyhteisöjen sääntöjen tulisi olla sellaisia, että kontrolloimatonta valtaa ei anneta kenellekään. Ei edes suurimmille ja luottavimmalle pampuille, sillä tilaisuus tekee varkaan.

JA VALTA TURMELEE,

ja siellä missä henkilöllä on liikaa valtaa, hän voi käyttää sitä paitsi hyviin, myös erittäin huonoihin tarkoituksiin.

Olen kuullut Kiteellä useistakin tapahtumista, jossa virkakoneistoamme on käytetty paitsi palkitsemisen, myös rangaistusten ja koston instrumenttina.

Määrätyllä tavalla ajattelevat henkilöt ja heidän läheisensä näyttävät kovin helposti joutuvan syrjinnän kohteiksi. Meillä jopa kokeneita huippuammattilaisia heitetään kilometritehtaalle tekaistun perustein.

Vastaavasti monet työhaluiset ihmiset eivät ole saaneet kaupungilta töitä ja luultavimmin siksi, että heidän ajatuksensa eivät ole linjassa valitsijoiden poliittisten näkemysten kanssa. Kuulemani mukaan myös yrittäjiä kohdellaan sen mukaan, millaisia poliittisia näkemyksiä he edustavat.

Käytännössä siis vain poliittista keskustaa lähellä olevilla ihmisillä on tilaisuus saada virkoja ja töitä Kiteen kaupungilta. Vai olenko ihan väärässä? Löytääkö joku virkakunnasta vaikkapa vain yhdenkin, avoimesti perussuomalaisia kannattavan viranhaltijan? Ilmoittautukoon hän minulle, niin perun puheeni välittömästi!

Liiketoiminnassa ja myös kaupungin ympärillä tapahtuvassa liiketoiminnassa liikkuu suuri raha. Kontrollin puutteen vuoksi potentiaalisia tilaisuuksia väärinkäyttäjille on jo aikaisemminkin ollut yllin kyllin. Ja eilen niitä taisi hallintosäännön kautta tulla vielä lisääkin. Huh!  

VALTAKUNNAN TASOLLA KESKUSTALAISETKIN

puhuvat mieluusti suvaitsevaisuuden merkityksestä. Perustuslaissa Suomen kansalaisille on annettu mielipiteenvapaus jo sata vuotta sitten. Nyt ei auta kuin toivoa, että se toteutuisi eräänä päivänä täällä Kiteelläkin.

Keskustapuolueen puheenjohtaja Juha Sipilä puhui taannoin jotain siihen suuntaan, että kepulaiset olisivat nyt valmiita luopumaan virkojen jaossa vallitsevasta sulle-mulle-systeemistä.

Mutta kun meillä Kiteellä ei ole päästy vielä edes sinne asti! Meillä keskusta määrää tahdin ja käsky kuuluu, että kaikki kuuluu mulle, mulle mulle! Kaikki korkeat virat ja johtajien paikat kuuluvat mulle ja sitten pulinat pois!

KYSYNKIN SINULTA VALTUUTETTU,

joka äänestit eilen valtuustossa Kiteen kunnallisen demokratian romuttamisen puolesta: Mitä luulet - äänestivätkö äänestäjät Sinut valtaan siksi, että antaisit oman valtasi pois ja luovuttaisit sen virkakunnalle?

Arvoisa valtuutettu! Jos olet sitä mieltä, että

- virkamiehet tietävät kaiken paremmin kuin me luottamushenkilöt

- vain virkakunta osaa valita kaupungille hyvät viranhaltijat

- vain virkakunnalla on taito käyttää ja jakaa rahaa

- ja vain virkakunnalla on tarvittavaa asiantuntemusta elämän eri osa-alueilta,

ja meidän tietämättömien maalaisten pitäisi äänestää mekaanisesti heidän esitystensä puolesta, niin kerro minulle yksi asia!

Miksi Sinä pyrit valtuutetuksi? Jos et omasta mielestäsi tiedä mitään, et osaa päättää mistään ja jos Sinulla ei ole asiantuntemusta mistään, niin miksi ihmeessä kävit raskaan ja ehkä kalliinkin vaalikamppailun?

Siksikö vain, että voisit röyhistää rintaasi ja sanoa kylillä, että minäpoika tai -tyttö se olen sentään kaupunginvaltuutettu!

Vai palkitseeko koneistomme Sinuakin jotenkin? En osoita sormellani nyt ketään enkä väitä mitään, mutta saahan tuota vapaassa maassa kysyä.

"DEMOKRATIAN IRVIKUVA"

Perussuomalaiset valtuutetut jättivät eilisessä kokouksessa hallintosääntöön eriävän mielipiteensä. Siinä todetaan, että nyt hyväksytty hallintosääntö on demokratian irvikuva ja antaa luottamushenkilöille vain vähäiset mahdollisuudet puuttua kaupungin asioihin. Valtuutettujen mielestä hallintosääntö mahdollistaa harvainvallan ja kuntalaisten epätasa-arvoisen kohtelun.

En ole valtuutettu, joten en voinut eilen yhtyä eriävään mielipiteeseen. Siispä teen sen tässä ja nyt. Amen! 

VALTUUSTOALOITE

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetttu ja teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Marko Koskinen jätti eilisessä valtuuston kokouksessa myös valtuustoaloitteen. Siinä esitetään, että Arppen koulukeskuksen rakentamisen eteneminen nykysillä suunnitelmilla keskeytetään. 

Koskinen esittää, että kaupunki tutkii mahdollisuudet saada rakentamis- sekä tulevista ylläpitokustannuksista säästöjä esim. yksinkertaistamalla rakennuksen muotoilua ja tarkastelemalla kriittisesti sen tilatarpeita ja rakennusmateriaaleja.

Aloitettaan Koskinen perustelee kaupungin heikolla taloustilanteella.

Tähänkin sanon aameneni. Niille, jotka eivät tiedä mitään hankkeen historiasta kerrottakoon, että Arppen koulun kustannusarvio on noussut jo yli 11 miljoonaan, vaikka se aluksi oli kuulema vain kuutisen miljoonaa.

Luotettavalta taholta kuulin väitteen, että vähentämällä rakennuskokonaisuudesta esim. kulmia hankkeen hinnasta voitaisiin säästää valtavia summia, satoja tuhansia tai ehkä jopa miljoonia.

Mutta näin ei haluta tehdä, koska kaupunkiin halutaan tehdä koulun sijasta taideteosta. Sen vuoksi hankkeesta on tulossa aivan järjettömän kallis.

Minä en osaa siihen muuta sanoa kuin että eiköhän ne pröystäilyt ole tässä kaupungissa ainakin joksikin aikaa pröystäilty. Yritetään nyt muistaa se kaupungin tyhjä kukkaro muilloinkin kun päivystyksestä päätettäessä!

MUTTA NYT MINULLE TULI VIERAS

ja kirjoitukseni on jo muutenkin niin pitkä, että tätä ei pian jaksa lukea Erkkikään. On siis aika lopettaa ja käydä kahvin keittoon.

Heippa siis kaikille ystäville ja kaikkea hyvää niilllekin, jotka eivät minua varsinaisesti rakasta. Oikein aurinkoista ja lempeää tammikuun jatkoa Sinulle!




Kommentoi kirjoitusta.

IHMEELLINEN JUMALAMME

Sunnuntai 29.12.2013 klo 19:08 - Seija Pajatie

"Laulakaa Hänelle, veisatkaa Hänelle, puhukaa kaikista Hänen ihmeistänsä" (PS 105:2).

Olen huomannut, että mitä enemmän puhun Jumalan ihmeistä, sitä enemmän niitä elämässäni tapahtuu. Ja koska janoan nähdä yhä lisää ihmeitä, kerron niistä yhä suuremmalla innolla!

Eräs erikoinen ihme tapahtui, kun runsas vuosi sitten olin matkalla kaupunginhallituksen kokoukseen. Olin sopinut puoluetovereideni kanssa, että käytän puheenvuoron välittömästi kokouksen alussa, joten minun on ehdottomasti oltava paikalla hyvissä ajoin.

Ulkona oli aivan älyttömän liukas keli ja sen vuoksi olin juuri edellisenä päivänä ollut tiukassa läheltä piti-tilanteessa. Edellä ajava auto nimittäin pysäytti äkisti kääntyäkseen vasemmalle, ja minä en saanut omaa kaaraani millään pysähtymään. Kurkku suorana kiljuin että Jeesus AUTA ja Hän auttoi, tietenkin. Sain ohjattua auton vauhdilla lumipalteeseen ja kolaria ei tullut. 

Pelottava tapaus oli kuitenkin tuoreessa muistissa vielä seuraavanakin päivänä.

Niin - olin siis matkalla kokoukseen, joka alkoi klo 16. Mutta kuinka ollakaan, rakas hauvelini karkasi juuri ennen lähtöäni pihalta omille teilleen.

Turha yrittää kuvailla, kuinka paljon minua harmitti. Olin haljeta! Lopulta Nelli-neiti tuli takaisin ja kun vihdoin pääsin auton rattiin laskin, että jos nyt ajaisin aivan mielipuolista ylinopeutta, voisin olla paikalla aikaisintaan klo 16.10. 

Siis en ennätä kokouksen alkuun millään. En kerta kaikkiaan millään!

Mutta yhtäkkiä Jumalan Henki kosketti minua. Minulle tuli äärettömän kevyt olo ja totesin, että myöhästyn joka tapauksessa. Turha siis ajaa ylinopeutta!

Niinpä lähdin ajelemaan hissukseen ja aloin laulaa kiitosta Jumalalleni:

"Tämä on laulu sydämeni: ylistän Herraa ainaisesti..."

Laulellessani unohdin hetkeksi ajan ja paikan kokonaan.

Sitten havahduin. Kuinka ihmeessä olen jo täällä? Tuohan on leipomo! Se tarkoittaa, että Kiteelle on matkaa enää kymmenen kilometriä! Haukoin henkeäni. Enkö siis myöhästykään? Kuinka se on mahdollista?

Ja suuren suureksi ällistyksekseni oli kiteen kaupungintalon pihalla klo 15.53. kokouksen alkuun oli vielä seitsemän pitkää minuuttia!

Olin siis laskenut olevani perillä aikaisintaan kymmenen yli, ja olinkin paikalla seitsemää vaille! Meidän Jumalamme on mahdottomuuksien Jumala!

Mutta kuinka Hän sen teki?

En minä vaan tiedä! En todellakaan! Ainoa mitä tiedän on se, että Jumala sen teki.

Tapahtuma ei ollut rukousvastaus, sillä en ollut rukoillut mitään. Minulle ei olisi tullut edes mieleen rukoilla mitään niin päätöntä, kuin mitä sitten tapahtui!

Olen tarkastanut tapahtuman kaikki yksityiskohdat moneen kertaan ja uskokaa tai älkää, kertomukseni joka sana on totta.

Voi kunpa Sinäkin saisit nähdä, kuinka mahtava Hän on! Elämä Hänen kanssaan on totisesti elämisen arvoista, kirjaimellisesti ihmeellistä elämää!

TUON TAPAHTUMAN JÄLKEEN

olen kuullut, että monille muillekin uskoville on tapahtunut juuri samantyyppisiä ihmeitä. Eräskin saarnaaja siirtyi hetkessä 300 kilometrin matkan kokouspaikalle. Hän oli jo ilmoittanut myöhästyvänsä rajusti, koska hänen autonsa oli hajonnut kesken matkan.

Mutta mitäpä sitten tapahtuikaan! Auto saatiinkin kuntoon ja Jumala siirsi miehen autoineen yliluonnollisesti kokouspaikalle. Hän ei myöhästynytkään!

Arvaan, että monet lukijat kohottelevat nyt kulmakarvojaan epäuskoisena. Mutta tämä kaikki on totta, ystävät! Voi kunpa Sinäkin saisit kokea, kuinka ihmeellinen Hän on! Hän on Persoona, johon kannattaa tutustua perusteellisesti, sillä elämä Hänen kanssaan on kirjaimellisesti ihanaa.

Siunatuksi lopuksi kiitän Sinua, lukija-ystäväni sydämellisesti kuluneesta vuodesta, ja toivotan Sinulle runsasta Jumalan armoa vuonna 2014!

Rukoukseni on, että annat Taivaan Isälle ensi vuonna täysin vapaat kädet johtaa elämääsi. Voit sanoa Hänelle vaikka nyt heti, että minä antaudun Sinulle, Jeesus Kristus! Anna minulle minun syntini anteeksi ja ota minut lapseksesi!

Ja Hän ottaa, ilomielin ottaa! Ja sitten vaan alat kiittelemään Häntä ja lukemaan Raamattua... Vähitellen opit kuulemaan, mitä Isä Jumala puhuu Sinulle - ja jos tottelet Häntä, elämäsi muuttuu!

Silloin Sinunkin vuodestasi tulee aivan siunattu vuosi; vuosi joka vaikeuksienkin keskellä on täynnä Isä Jumalan rakkautta, ihmeitä ja Hänen mielisuosiotaan!


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: IHME!

TOTUUS VOITTAA AINA

Torstai 12.12.2013 klo 11:38 - Seija Pajatie

Jaakko Turunen kirjoitti eilisessä Koti-Karjalassa, että Kiteen talouden tervehdyttämisen heikoin lenkki on päätöksenteko. Niin on, mutta Turusen pyssy laulaa taas aivan väärään ilmansuuntaan.

Nimittäin me perussuomalaiset rynnimme mukaan Kiteen päätöksentekoelimiin vasta vuosi sitten.

Kun silloin itsekin sukelsin mukaan, ällistyin. Kuinka ihmeessä nämä kunnallispoliitikot ovat näin pöyristyttävän sokeita ja auktoriteettiuskoisia? Hehän eivät luota omaan maalaisjärkeensä ollenkaan, vaan hyppäävät esittelijän ehdotuksesta vaikka kaivoon!

Kokouksissa virkakunnan sana on heille laki.

Siis vaikka budjetin hirmuinen alijäämä tiedettiin ja numerot kertoivat, että huippuvirkakunta on hoitanut talouttamme aivan ala-arvoisen huonosti, niin silti heidän sanansa oli kokouksissa päättäjille laki. Sitä minä en millään ymmärtänyt. Anteeksi vaan!

Me perussuomalaiset nostimme tuhlauksesta metelin. Kun virkakunta kuitenkin päättäjien enemmistön tuella halusi jatkaa entistä maailmanlopun meininkiä syntyi kovaäänisiä törmäyksiä, joiden jälkeen meidät perussuomalaiset yritettiin pelotella maan rakoon.

Se ei tietenkään onnistunut. Totuus voitti ja kaupungin huippujohtajat joutuivat lähtemään käpälämäkeen. Lopulta remmiin astui Eeva-Liisa Auvinen, ja hän ryhtyikin päättäväisiin toimenpiteisiin taloutemme korjaamiseksi.

Kannatimme Auvisen valintaa kaupunginjohtajaksi ja kannatamme monia hänen ehdotuksiaan. Mutta toki meillä on myös omat periaatteemme! Emmekä aio vastaisuudessakaan heittää aivojamme kaupungintalon narikkaan ennen kokouksia.

Budjetissa on kyse ennen kaikkea arvoista. Talouskatastrofinkin aikana päättäjien, siis ei virkakunnan vaan meidän luottamushenkilöiden asiana on priorisoida arvot. Meidän asiana on päättää, mikä meille on ehdottoman välttämätöntä, mikä suotavaa ja millaisten asioiden pitää odotella parempia aikoja.

Turunen väitti, että me perussuomalaiset haraamme talouden tervehdyttämistä vastaan. Se jos mikä on paksua pötyä! Yksikään puolue ei ole tehnyt budjettiin niin paljon karsintaesityksiä kuin me!

Mutta me emme hyväksy lasten välipalojen leikkaamista emmekä supistuksia lääkäripäivystysaikoihin; emme myöskään Kesälahden lääkäripalveluiden ja vuodeosaston alasajoa, tai leikkauksia omaishoidon tukeen.

Lasten, köyhien, sairaiden, vammaisten ja vanhusten asiat olivat kuntien ensimmäisiä ja tärkeimpiä tehtäviä. Niistä me pidämme kiinni loppuun saakka. Ujeltakoon Turusen pyssy korvissamme vaikka kuinka, mutta me tiedämme: totuus voittaa lopulta aina. Aina!

Seija Pajatie

Kaupunginhallituksen ja perusturvalautakunnan jäsen (ps)



Kommentoi kirjoitusta.

ITSENÄISYYS ON KOKO KANSAN ASIA

Lauantai 7.12.2013 klo 15:03 - Seija Pajatie

Itsenäisyys on maallemme mittaamattoman arvokas asia ja ensimmäistä kertaa se näkyi myös tasavallan presidentin järjestämissä itsenäisyyspäivän vastaanottojuhlallisuuksissa.

Illan ohjelmisto oli upea kunnianosoitus sotiemme veteraaneille, jotka saivat juhlassa kerrankin arvoisensa kohtelun ja istuivat presidenttien rinnalla Tampere-talon konserttisalin etupenkissä.

Me niinpä tavalliset pulliaisetkin pysähdyimme televisioidemme ääreen miettimään syntyjä syviä. Ja minäkin sain osallistua juhliin! Tein sen suurella antaumuksella. Nautin taiteiljoidemme esityksistä ja pyyhin liikuttuneena silmiäni yhdessä veteraanien kanssa, kun Soile Isokoski lauloi Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Kuulin kaipaamani Porilaisten marssin ja Finlandian, ja pitkästä aikaa myös Maamme-laulun. 

Ilta oli upea taide-elämys koko kansalle. Olen kiitollinen, että meillä on nyt näin rohkea presidenttipari, joka kaikesta hömppätraditiosta välittämättä uskalsi pysäyttää koko kansan isänmaallisten kysymysten äärelle. Mahtavaa!

Entäpä mellakoitsijat, jotka riehuivat Tampere-talon ulkopuolella? Mistä heidän toimintansa kertoo?

Se kertoo terrorismin, anarkismin ja rikollisuuden hälyttävästä kasvusta. Se kertoo nuorten pahasta olosta ja siitä, että he eivät tunne Jumalaa eivätkä myöskään tajua itsenäisyytemme arvoa lainkaan. 

Huono kehitys on seurausta siitä, että olemme kansana kääntäneet selkämme elävälle Jumalallemme. Hänelle, joka antoi meille itsenäisyyden!

Golgatan risti lipussamme muistuttaa meitä siitä, että esi-isämme turvasivat täysillä Jeesukseen. He eivät epäilleet soveltaa Raamatun ohjeita myös käytäntöön ja niinpä uuden tasavallan lainsäädäntö rakennettiin aikoinaan Jumalan kymmenen käskyn perustalle.

Jumala antoi isiemme luottamukselle arvoa. Hän turvasi valtiomme olemassaolon ja itsenäisyyden vaikeinakin aikoina. Humanismin sokeuttamat historoitsijat ovat kuitenkin jättäneet kertomatta meille, kuinka paljon Suomessa sotien aikaan rukoiltiin ja jopa presidentin kehoituksesta. Presidentti Kyösti Kallio kehoitti julkisesti suomalaisia rukoilemaan ja lukemaan Raamattua ja luulenpa, että kenellekään ei tullut edes mieleen nauraa hänelle.

Mutta nyt Jeesuksesta on tullut tabu. Nuoriltamme on viety ihmiselämän kallein sisältö ja tärkein tuttavuus. Tilalla on vain tyhjyys, joka huutaa. Vihaa ja huumeita!

Vain Taivaan Isä voi täyttää tuon tyhjyyden. Vain Hän voi muuttaa meidät kaikki rakkaudellaan. Ja vielä tänä päivänäkin Hän odottaa, että kääntyisimme Hänen puoleensa. Hän haluaa ja vain Hän myös kykenee kääntämään kansamme kurjan kohtalon!

Kääntykäämme siis Hänen puoleensa koko sydämestämme. Tehkäämme parannus synneistämme ja pyytäkäämme Häneltä apua kaikkiin elämämme ongelmiin! Sillä Raamattu lupaa: Hän antaa meille tulevaisuuden ja toivon!

Seija Pajatie

Entinen ateisti ja terroristi

 


Kommentoi kirjoitusta.

NIELEMMEKÖ KAMELIT?

Keskiviikko 4.12.2013 klo 22:35 - Seija Pajatie

Kiteelle on syntymässä pitkän pitkästä aikaa plus-merkkinen talousarvio ja kiitos siitä kuuluu kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auviselle. Hän on pannut hihat heilumaan ja saanut uskomattoman paljon hyviä asioita aikaiseksi yhden ainokaisen työssäolokuukauden aikana.

Lopullisesti talousarvion sisällöstä päättää valtuusto kokouksessaan 16.12.2013. Kaupunginhallitus valmisteli budjettia viime maanantaina aamusta iltaan ja keskustelu käy edelleen kuumana edelleen vähän joka puolella.

On hienoa, että budjettiin on saatu suuria säästöjä ja kaupungin kurjaakin kurjempi talous on kääntymässä vihdoin nousuun. Henkilöstöorganisaatiotamme kevennetään kovaa vauhtia ja rakenteellisia muutoksiakin tapahtuu. Ihan kaikkea ei nopea ja noheva johtajammekaan ole kuitenkaan vielä ehtinyt tutkia, eikä kaikkia löysiä ole vielä käännetty nurin. Mutta oikein hyvällä alulla joka tapauksessa ollaan.

Uutta Kiteetäkään ei onneksi tarvitse rakentaa päivässä.

Mutta nyt on nähdäkseni arvokeskustelun paikka. Mikä kaupungissamme on ehdottoman välttämätöntä? Ja mikä vasta seitsemänneksi tärkeää? Ja mikä vain kivaa?

Olen onnelinen siitä, että kaikkien myllerrysten keskellä Kesälahdella kuitenkin säilyy lääkärivastaanotto, ja että hoivasairaalaa ei lakkauteta. Oli aivan mahtavaa, että kaupunginhallitus oli tässä asiassa aivan yksimielinen.

Kaupunginjohtajan leikkauslistalla oli myös paljon tunteita kuohuttanut Villalan koulu. Olen aina ollut sitä mieltä, että pienet koulut pitää säilyttää viimeiseen saakka ja niinpä ilmoitin myös jokin aika sitten eräälle kyselijälle, että tulen vastustamaan Villalan koulun lakkauttamista. 

Kaupunginhallituksen kokouksessa sain kuitenkin uutta tietoa asiasta. Sen vuoksi en pidä itseäni moraalittomana lupausten rikkojana, vaikka äänestinkin koulun lakkauttamisen puolesta -  ja jopa hyvällä omallatunnolla.

Yllätyksekseni kuulin nimittäin, että koulussa olisi ensi syksynä enää vain 12 oppilasta.

Niin pienen koulun ylläpitäminen ei ole enää yhdenkään oppilaan etujen mukaista. Eikä ole vielä syntynyt sellaista opettajaa, joka kykenee opettamaan yksinään kahtatoista lasta ja kuutta luokkaa samanaikaisesti kerrallaan.

Sellainen paikka ei ole enää koulu, vaan pelkkä oppilaiden säilytyspaikka.

Koulun on oltava paikka, jossa myös opitaan jotakin. Ja koulussa pitäisi oppia suurin piirtein samat asiat kuin ikätoverit oppivat muissakin kouluissa. Pienet koulut ovat idyllisiä ja kyläläisille tärkeitä paikkoja, mutta koulujen säilymistä on tarkasteltava ennen kaikkea oppilaiden perspektiivistä.

Ja mitä luulette: miltä siitä 12 - 13-vuotiaasta murkusta tuntuu sitten, kun hänen pitää sen turvallisen lilliputtikoulun jälkeen mennä sinne julmetun suuren yläasteen hirveän suureen luokkaan ja tajuta siellä vähitellen että hei, minähän en tajua tästä opetuksesta yhtään mitään. Mistä ne oikein puhuu? Ei minulle ole näitä opetettu. Apua! En ymmärrä mitään! Enkä uskalla sanoa siitä noille.... Kuinka ihmeessä minä saan nuo muut kiinni?

Villalan koulun säilyttämisen kannalla olevien kannattaa siis muistaa, että kuudennen luokan jälkeen monien opinnot jatkuvat vielä hyvinkin kymmenen vuotta. Elleivät ne sitten katkea heti yläasteen jälkeen siksi, että jo ala-asteella tipahdettiin kokonaan veneestä.

PUNAKYNÄ PYYHKI YLI

myös lääkäripäivystysrahoja. Niinpä kaupunginhallituksen enemmistö esittää valtuustolle, että lääkäreiden viikonloppupäivystys lopetetaan kokonaan ja arki-iltoinakin päivystys loppuu jo klo 18 (nykyisin se on klo 20:een). Asialla tavoitellaan 300 000 euron säästöä.

En ole valtuutettu, mutta uskoakseni me perussuomalaiset tulemme valtuustossakin taistelemaan sen puolesta, että lääkäreiden päivystysajat säilytetään ennallaan valtuuston aikaisemmin tekemien päätösten mukaisesti. Niin että saapas nähdä, ketkä valtuutetut pyörtävät aikaisemmat päätöksensä ja kuinka asialle lopullisessa istunnossa käy.

Kaupunginhallituksessa on viime aikoina keskusteltu kovasti myös laitospaikkojen vähentämisestä. Ja kaiken sen keskustelun keskellä mää vaa kauhiast ihmettelen sote-puolen virkanaisten aivoituksia. Kesälahdella kun ei heidän antamien tietojen mukaan ole lainkaan tarvetta tehostettujen asuinpalvelupaikkojen lisäämiseen, vaikka koko kaupungin alueella tehostettuun palveluasumiseen jonottaa peräti 60 henkilöä! Ja vaikka Kiteen terveyskeskussairaalan ja Kesälahden hoivasairaalan laitospaikat aiotaan supistaa vuoden sisällä ihan minimiin.

Niin että mitä ystävällisimmin kysyn tässä, että mihinkäs kummaan nämä sairaat ja vanhukset sitten oikein pannaan? Ottavatko kiltit sossun tädit heidät vapaaehtoistyönä koteihinsa silloin kun potilaat tarvitsevat yöhoitoa, vai mihinkähän heidät aiotaan sijoittaa?

Nimittäin Joensuun keskussairaalaan heitä ei ainakaan saa enää kuskata. Yksi vuorokausi siellä maksaa enemmän kuin omaishoitajan kuukauden palkkio!

HYTTYSIÄ

Edelläkerrotun yhtälön tekee erittäin kummalliseksi se, että myös omaishoidon tukea aiotaan karsia. Sehän on kotihoitoa, ja meille luottamushenkilöille on kovasti vakuutettu, että juuri kotihoitoa meillä kehitetään. 

Entiseen tapaamme me perussuomalaiset joka tapauksessa vastustimme kaupunginhallituksessa omaishoidontuesta tehtäviä määrärahojen leikkauksia. Omaishoito on sairaiden ja vanhusten kaikkein halvin mahdollinen hoitomuoto, joten sitä jos jotakin meidän pitäisi kehittää, eikä suinkaan ajaa alas. Ja kehittäminen vaatii aina myös rahaa.

Ja nyt kun omaishoidon määrärahoja aiotaan supistaa, se tarkoittaa mm. sitä, että ne vähäisetkin määrärahat loppuvat myös ensi vuonna kesken vuoden.

Kaupunginhallituksessa siis tehtiin paitsi hyviä myös huonoja määrärahaleikkauksia. Ja nyt aiotaan leikata jopa lasten välipaloista, joiden euromääräinen vaikutus budjettiin aivan olematon.

Mieleeni tunkeutuvat väkisinkin Jeesuksen sanat: "Hyttysen te siivilöitte, mutta nielaisette kamelin!"

En nyt osoita sormella tässä erikoisesti ketään. Kiireessä kukaan ei pysty arvioimaan ja muistamaan kaikkia asioita, eikä ottamaan huomioon kaikkea. Mutta välille meille päättäjillekin saattaa todella tulla näissä asioissa välillä ihan mittakaavavirhe. Juuri siitä on kysymys, jos lasten välipalat leikataan pois.

Useimmille perheille asialla ei todennäköisesti ole kovin suurta merkitystä. Pannaan lapsukaiselle eväät kouluun matkaan ja sillä siisti.

Mutta entäpä ne perheet, joissa sentit ovat tiukilla? Tai ne, joissa vanhemmat eivät syystä tai toisesta jaksa pitää lastensa pikkuasioista niin kovin hyvää huolta?

Mitä luulette: miltä siitä lapsesta tuntuu, jolle isä tai äiti ei ole laittanut eväitä lainkaan? Muilla on mukana ties mitä herkkua, mutta minulla ei ole mitään. Siistiä!

Ennen kuin siis kurjistamme lisää lasten, sairaiden ja vanhusten palveluksia palauttakaamme mieliimme, mitkä ovat kunnan perustehtävät.

Niitä ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, opetustoimi sekä tekninen infrastruktuuri. Ne olivat kuntien ensimmäiset perustehtävät ja niistä meidän pitäisi pitää myös viimeiseen saakka kiinni.

Ja jos rahapulaan ei muuta pikalääkettä keksitä, niin onhan meillä vielä se yksi vaihtoehto: henkilökunnan lomautus. Niinhän ne muutkin kunnat tekee, esimerkiksi Lieksa ja Liperi. Niin että mikä ihme siinä on, että meillä koko mahdollisuus on ikäänkuin poissuljettu palanen koko pelistä?  

NE KAMELIT

Varsinaisen suurennuslasin alle pitäisi Kiteellä mielestäni panna paitsi KETI OY:n, myös PTTK Oy:n tähtitieteellisen korkeiksi kohonneet kustannukset sekä kaikki voimassaolevat ostopalvelusopimukset. Niille on yksinkertaisesti kyettävä tekemään jotakin! Minulla ei ole kunnon käsitystä, kuinka monta kymmentä miljoonaa ne kaikki tekevät yhteensä, mutta sieltä ne suurimmat kamelit joka tapauksessa löytyvät.

Sivistyspuolta johtava Erkki Kontro esitteli kokouksessa kaupunginhallitukselle oman toimialansa talousarvion karsintoja ihan kiitettävällä tarkkuudella, mutta sitäkin ylimalkaisempaa esittelyä kuultiin sote-puolelta, jonka menot kuitenkin ovat kuitenkin yli 60 % kaupungin kokonaismenoista.

Asia ottaa minua vähän päähän sillä jo syyskuussa vaadin, että saamme tilikohtaisia tietoja talousarvion euromääristä. Sähköpostin aikakautena se ei olisi ollut mikään ongelma, mutta vaatimukseni teilattiin tylysti sanomalla, että se on niin vanhanaikaista...

Mutta niin moni hyvä asia on nykyjohtajien mielestä vanhanaikaista.

Mielestäni kamelit kuitenkin pitää nyt ottaa rohkeasti kiinni ja päättää, mitä niille tehdään. Valtoimenaan ne eivät saa enää riehua, sillä se jos mikä tulee kaupunkilaisille aivan liian kalliiksi.

TIEDOKSI BLOGINI KOMMENTAATTOREILLE

Olen saanut kirjoituksistani runsaasti kiitosta monien eri kanavien kautta, ja kiitän kaikkia lukijoitani sydämestäni kaikista viesteistänne ja kiitoksistanne. Ne ovat rohkaisseet minua valtavasti!

Pidän keskustelusta ja päättäjien on erittäin tärkeää kuunnella kaupunkilaisia. Blogikommentit päätin nyt kuitenkin lopettaa koska kommentaattoreissa näytti pyörivän joitakin nimimerkin takana piileskeleviä puoluepukareita, jotka olivat ottaneet elämäntehtäväkseen perussuomalaisten mustamaalaamisen.

En anna blogiani enää heidän julkiseksi temmellyskentäkseen, enkä ylipäätään aio tuhlata energiaani heihin. Heille en ole kirjoituksiani tarkoittanut ja toisaalta: miksipä turhaan pahoittaisin mieleni heidän vuokseen? Miksi vastaisin kysymyksiin, joiden perimmäinen tarkoitus ei ole kysyä, ainoastaan loukata ja provosoida?

Siis: panen luukun kiinni, koska en ole enkä halua leikkiä haavoittumatonta. Haluan suojella itseäni kaikelta pahalta ja Jeesuksen opetusten mukaan yritän taivuttaa sydäntäni rukoilemaan vilpittömästi heidänkin puolestaan.

Mutta Sinä, joka haluat keskustella kanssani asiallisesti tai kertoa tai kysyä minulta jotain, käytä ihmeessä blogin yhteydenottolomaketta! Soitan sinulle ihan mielelläni! Ja sähköpostia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen seija.pajatie@kitee.fi


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: TALOUSARVIO VUODELLE 2014

PERUSSUOMALAISTEN MUUTOSESITYKSET PERUSTURVALAUTAKUNNASSA

Keskiviikko 27.11.2013 klo 17:30 - Seija Pajatie

OIKAISU KOTI-KARJALA-LEHTEEN

Koti-Karjala uutisoi tänään Kiteen viime perusturvalautakunnan kokouksen päätöksistä virheellisesti ja puutteellisesti. Me lautakunnan perussuomalaiset jäsenet teimme kokouksessa useita muutosesityksiä, mutta niistä ei uutisessa puhuttu mitään.

Teimme ensi vuoden talousarvioon seuraavanlaiset muutosesitykset:

1. Esitimme, että lääkäreiden päivystysaikoja ei supisteta, vaan ne säilytetään ennallaan kaupunginvaltuuston ja perusturvalautakunnan asiasta aikaisemmin tekemien päätösten mukaisesti.

2. Esitimme, että Kiteen terveyskeskussairaalan ja Kesälahden hoivasairaalan paikkalukua ei tässä vaiheessa vähennetä, vaan hoidon porrastusta kehitetään alhaalta ylöspäin. Vasta sitten, kun kotihoitoa on kehitetty ja kevyempiä asumipalvelupaikkoja lisätty, voidaan laitospaikkojen määrää supistaa.

3. Esitimme, että vanhusten ja sairaiden kotona asumista kehitetään kaikin tavoin. Omaishoito on kaupungin kannalta kaikkein halvin hoitomuoto, joten sen määrärahoja ei suinkaan pidä vähentää, eikä sen pääsyn kriteereitä kiristää.

4. Esitimme, että henkilöstöorganisaatiota kevennetään lakkauttamalla henkilöstösunnittelijan virka ja lopettamalla varahenkilöjärjestelmä. Esitimme myös, että johtavan sosiaalityöntekijän ja terveyspalveluiden päällikön virkatehtävät yhdistetään muihin, jo olemassaoleviin virkoihin.

5. Esitimme, että irrottaudumme kokonaan lääkärifirmojen lääkäreistä ja hoidamme lääkäripalvelut omilla virkalääkäreillämme. Ja edelleen esitimme, että irrottaudumme erityisesti kaikkein kalleimmista ostopalvelusopimuksista kunnan omaa toimintaa kehittämällä.

Toivotamme kaikille lukijoille oikein hyvää ja siunattua joulun odotusta!

Perusturvalautakunnan perussuomalaiset jäsenet

Jaakko Uuksulainen

Seija Pajatie

Kommentoi kirjoitusta.

UUDESSA ILMAPIIRISSÄ

Sunnuntai 24.11.2013 klo 11:29 - Seija Pajatie

Uusi kaupunginjohtajamme Eeva-Liisa Auvinen ei liioitellut tippaakaan syksyisessä kaupunginhallituksen haastattelussa sanoessaan, että hän on nopea. Ensimmäisestä työpäivästään lähtien hän on painanut töitä lähes yliluonnollisella vauhdilla. Vaikka hän ei ole ollut virassaan vielä kuukauttakaan, niin moni asia on jo kokenut mullistuksen.

Nyt alkoivat Kiteen hippulat vinkua ja nyt tulee moniin asioihin muutos! Luulenpa, että nyt loppuu tyhjänpäiväinen asioiden pyörittely kaupungintalolla.

Jos joku tietäisi kuinka tuskaantuneena olen vuoden ajan kuunnellut kokouksissa asioiden venyttelyä, vanuttelua, vetkuttelua, juonittelua ja manipulointia, niin hän ymmärtäisi kuinka paljon olen nyt nauttinut uudesta, avoimesta ja tehokkaasta työilmapiiristä, jonka Auvinen on tuonut tullessaan.

On todella hienoa olla kokouksessa, jossa voi luottaa esittelijän esityksiin. On niin mutkatonta, kun ei tarvitse koko ajan miettiä, että mikähän ketunhäntä tähänkin päätösehdotukseen kätkeytyy. On mahtavaa, että konsulttifirmojen kyhäelmien ja esittelijän ylimalkaisten, suullisten tietojen sijasta saamme nyt päätöksentekomme pohjaksi Tilastokeskuksen virallisia tietoja ja ylipäätäänkin kirjallisia faktoja, joihin esittelijän päätösehdotukset perustuvat. Ja on suorastaan ihanaa, että esittelijä kunnioittaa arvostelukykyämme sen sijaan että yrittäisi nolata niitä, jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä. Auvinen ei kohtele meitä alentuvasti ylhäältä alaspäin, vaan johtaa asiallisesti.

Niin, kokouksissamme on nyt aivan uudenlainen keskinäisen kunnioituksen ilmapiiri.

- No mutta kuinkas te persut sitten olette äänestelleet Auvisen päätösehdotuksia vastaankin, kyseli joku erään lehden palstalla.

Hyvä kysymys! Ja vastaan siihen omalta osaltani oikein mielelläni.

Kaupunginjohtajamme on vankka talousasiantuntija ja kunnioitan suuresti hänen näkemyksiään, ja annan kaiken tukeni hänen työllensä. Ja olenkin sanonut aameneni jo lähes kaikelle, mitä hän on esittänyt. Kannatan leikkauksia budjettiin ja kannatan erittäin lämpimästi henkilöstöorganisaation kevennystä. Niin, kannatin jopa kunnallisveron korottamista, koska muuta vaihtoehtoa ei nykytilanteessa nähdäkseni ole.

Mutta en ole vielä pitkän elämäni aikana tavannut ainuttakaan ihmistä, jonka kanssa olisin ollut aina samaa mieltä kaikesta, eikä Auvinenkaan ole tässä suhteessa poikkeus.


Kaupungin taloustilanne on erittäin vaikea ja on oikein hyvä asia, että nyt pannaan töpinäksi ja juostaan lujaa. En kuitenkaan kannata sitä, että juostaan maitohapoille asti. Budjetin alijäämä ei syntynyt hetkessä, eikä sitä voida ihan hetkessä tasatakaan. Rajut säästöt ovat tässä tilanteessa ilman muuta välttämättömiä, mutta silti meidän ei pidä kuristaa itseämme kuoliaaksi. 

Ja mitä vielä tulee ihmisten välisiin poliittisiin mielipide-eroihin niin nehän eivät suinkaan ole pahasta, niin kauan kuin keskustelua käydään rakentavassa hengessä. Niin kauan kun vain asiat riitelevät, ihmissuhteet eivät tulehdu eivätkä katkeruuden juuret pääse tekemään tuhojaan. Vahingollisiksi erimielisyydet muuttuvat vasta sitten, kun päätöksentekoon sekoittuu piikittelyä, puijausta, salailua ja juonittelua.

Nyt en ole mitään siihen viittaavaakaan havainnut, ja sen vuoksi olen niin onnellinen uudesta johtajastamme. Hän on rehellinen, taitava ja tehokas viranhaltija, ja tällä meiningillä meidän on hyvä jatkaa!

Nyt en ehdi enkä jaksa paneutua budjetin yksityiskohtiin, mutta pyydän kaikkia rukoilijoita rukoilemaan paikkakuntamme puolesta. Rukoilkaa, että saamme kaupunkiimme uusia työpaikkoja! Rukoilkaa, että Jumala antaa meille lisää hyviä viranhaltijoita avoinna oleviin virkoihin! Ja pyytäkää taivaallista viisautta kaupunginvaltuustolle, joka päättää ensi vuoden budjetista kokouksessaan 16.12.2013!

Niin että ei muuta kuin siunausta sinulle, ystäväni ja voimia tähän vuoden pimeimpään ja raskaimpaan aikaan - ja tavataanpa taas siellä taivaallisella rukouksen sillalla!

25 kommenttia .

REHNIN PURKAUS KERTOO PALJON

Lauantai 16.11.2013 klo 20:54 - TIMO SOINI

Kopioin vaihteeksi kirjoituksen Timo Soinin blogista:

(Kansojen)komissaari Olli Rehn on johdonmukaisesti varonut puuttumasta Suomen päivänpolitiikkaan.

Nyt Rehn kommentoi. Miksi? Mikä on muuttunut?

EU-eliitti Brysselissä on hermostunut pohjia myöten. Heillä on selvää tutkimustietoa EU-kriittisyyden noususta jäsenmaissa.

EU: n norsunluutorniin kuuluu kansalaisten kapinaviesti – vahvoista parvekelaseista huolimatta.

Perussuomalaiset näyttävät olevan vaikutusvaltainen puolue. Olemme Rehnin mielestä sotkeneet Suomen ja siinä sivussa olemme sotkemassa koko Euroopan.  Väite on tolkuton. Me olemme tuoneet vaihtoehdon ja luoneet kansalle vaikutuskanavan, epäkohdat tulevat julki ja niihin puututaan.

Rehn kumppaneineen on muka tukkimassa suuren rahan veroparatiiseja, vaikka koko EU-byrokratia elää veroparatiisissa. Suomessa duunari ja pienyrittäjä maksaa raskaat verot. EU- virkamiehet kuittaavat hulppeat palkkanaa maksamalla 12- 15 prosentin verot ja nekin unionille.

Veroparatiisit tukkoon – aloitetaan EU:sta itsestään!


PS. Olli Rehn heitti Perussuomalaisille haasteen. Kuulin sen ja otan kutsun vastaan.

Kommentoi kirjoitusta.

TÄHTÄÄN YLEMMÄS

Lauantai 9.11.2013 klo 14:41 - Seija Pajatie

Aluksi kiitän blogini lukijoita vinkeistä ja kannustuksista. Joku siellä suositteli minulle jopa kepuun liittymistä, minulle ilmeisesti ihan hyvää toivoen.

Kiitos vain. Samaa minulle on suositeltu aikaisemminkin. Jo 80-luvulla muuan kunnanjohtaja höyrysi minulle pienessä tuiskussa, että liity sinä tyttö kepuun, niin minä hommaan sinulle sellaisen viran kuin haluat!

Kepulaiseksi en kuitenkaan alkanut enkä ala: siihen minusta ei yksinkertaisesti ole. Ei sitten niin millään! Toki kepulaisista löytyy paljon mukaviakin ihmisiä, mutta puolueena sanon sille ei kiitos.

Nimittäin minulla ei elämästä kepussa (sen kummemmin kuin muissakaan vanhoissa puolueissa) tulisi yhtään mitään. En kestäisi hetkeäkään, jos minun pitäisi olla tänään tätä mieltä, ja huomenna taas jotain aivan muuta mieltä. Siinähän menisi aika funtsatessa että hetkinen, mitähän mieltä minä viimeksi tästä asiasta olinkaan...

Ja mitä mieltä minun itse asiassa kannattaisi tästä olla? Ja mitä taloudellisia etuja menetän, jos toimin sittenkin omantuntoni mukaan?

Niinpä! Olen tullut tulokseen, että vaikka perussuomalaisiinkin mahtuu jos jonkinlaista sukankuluttajaa, niin minulle se kuitenkin on ainoa oikea puoluevaihtoehto.

Olen aina inhonnut pyrkyreitä ja toki heitä meiltäkin löytyy, ihan niin kuin jokaisesta puolueesta. Mutta kaikkein eniten minua kuitenkin närästävät vanhojen puolueiden hallitsemat herrahissit ja hyvä veli-verkostot. Niistä jos mistä on rehellisyys kaukana! 

Tämä tuli mieleeni kun kuulin, että Kiteellä moderniin johtamiseen on viime vuosina katsottu kuuluvan mm. se, että johtovirkoja täytetään ilman julkista hakumenettelyä ja virkaan valittavalle asetettuja kelpoisuusehtoja.

Kun sitten joku ihmetteli tällaista käytäntöä niin eräs jorymme entinen jäsen sanoi, että silloin kun virassa ei ole kelpoisuusehtoja lainkaan, korostuu sopivuus virkaan yhä enemmän...

Että silleen! Pari kymmentä vuotta sitten yksikään viranhaltija ei olisi uskaltanut päästää noin rumaa sammakkoa suustaan. Hänet olisi oitis leimattu demokratian viholliseksi ja ties miksi natsiksi. Mutta tänään siis eräät katsovat sellaisen kuuluvan moderniin johtamiseen!

Niin, totta on niin kuin eräät blogini kommentaattorit ovat siellä kertoneetkin, että meillä Kiteellä suureksi päälliköksi on päästy tähän saakka hyvinkin heppoisella koulutuksella.

Mutta aika muuttuu Eskoseni! Uskon, että viranhaltijakunnan vaihtumisen myötä asiat Kiteellä muuttuvat, ja ovat jo muuttuneet. Uskon, että saamme vielä uuden hallintosäännönkin, joka palauttaa luottamushenkilöille sen aseman, joka meille Kuntalain mukaan kuuluu. 

Niin että me mennään täällä Kiteellä nyt kohti parempia aikoja! Kiitos ja kunnia siitä Jumalalle!

KOVASTI MIELENKIINTOSIA

kommentteja oli kirjoituksiini taas tullut. Ja ketkäpä kaikki sinne ovat kommenttejaan kirjoitelletkaan! Arvatkaapa tekin, kuka on Kolmas lautamies. Hänhän taitaa suorastaan pelätä, että haen avoinna olevaa perusturvajohtajan virkaa!

Mitä tulee koulutukseeni, olen suorittanut Tampereen yliopiston kunnallistutkinnon eli minulla on koulutus, joka on jo lopetettu. Aikaisemmin siitä hakeuduttiin kuntien johtaviin virkoihin eli siis kunnansihteereiksi ja -johtajiksi, talous- ja hallintopäälliköiksi jne.

Suoritettuani kunnallistutkinnon menin Turun yliopistoon opiskelemaan oikeustieteen kandidaatin tutkintoa varten. Painavin syy opintojeni jatkamiseen oli tuolloin se, että olin jo nähnyt millä tavalla kunnallisalalla yleensä edetään ja se ällötti minua. En halunnut peliin mukaan.

Haaveilin, että oikiksen suoritettuani perustan oman asianajotoimiston ja minusta tulee huippujuristi. Silloin ei ainakaan tarvitse mielistellä ketään eikä nuoleskella puoluepamppuja! Omasta mielestäni olisin sopinut vallan mainiosti käräjille räyhäämään köyhien ja sorrettujen puolesta.

Mutta kuinkas kävikään! Taivaan Isä oli toista mieltä. Olin siihen aikaan pollea pimu, suoraan sanottuna sietämättömän ylpeä ihminen.

Ja mitäs se Raamattu sanookaan: "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armon."

Ja niinpä Isä vihelsi pelini poikki ja alkoi murtamaan ylpeyttäni. Hän otti siunaavan kätensä pois elämäni yltä ja antoi minun nähdä, mitä kuuluu ja kuka käskee. Olin siihen aikaan kivikova ateisti ja lempipuuhaani oli pilkata Jumalaa ja uskovaisia.

Elämääni tuli kaikenlaista vaikeutta, avioeroa ja ties mitä kamaluutta. Keskeytin opinnot ja monien mutkien kautta päädyin kapinafilosofiani mukaiseen työhön eli kommunistisen lehden toimittajaksi.

Ja sieltä sitten vuosien saatossa takaisin kunnallisalalle ja sosiaalivirastoihin... Huh-huh.

Se oli raskasta aikaa, mutta kaiken meiskaamisen jälkeen löysin elämäni kallisarvoisimman aarteen: Jeesuksen Kristuksen, maailmankaikkeuden ihanimman ja mahtavimman Persoonan!

MUTTA PALATKAAMME TAKAISIN

tähän päivään. Niin kuin Kolmas lautamies siellä jo tiedottikin, minulta puuttuu muodollinen pätevyys perusturvajohtajan virkaan. Olen siis muodollisesti pätevä kunnanjohtajaksi, mutta perusturvajohtajan virkaan minut voitaisiin valita vain määräaikaisesti, vuodeksi kerrallaan.

Ja niin kuin kommentaattorit siellä jo puhuivatkin, hain taannoin kaupunkimme hallintojohtajan virkaa, jota ei vielä ole täytetty. Mutta tässä ja nyt voin tunnustaa ihan julkisesti kaikille, että hain virkaa enemmänkin velvollisuudentunnosta kuin varsinaisesta intohimosta kyseiseen työhön.

Nimittäin virallisesti työttömyyskortistossa olevalla työttömällä on aina enemmän tai vähemmän huono omatunto työttömyydestään. Vaikka itse tietäsi kuinka hyvin, että eihän tämä työttömyys ainakaan minun laiskuudestani johdu!

Mutta luulenpa, että jokainen työtön haluaa kuitenkin ikäänkuin rauhoitella tuttaviaan ja itseäänkin hakemalla työtä, johon tietää ainakin muodollisesti olevansa pätevä. Sitä haluaa ikäänkuin todistaa ympäristölleenkin, että minä ainakin yritän työlllistyä. Ja sitten sitä hakee kaikkea mahdollista ja mahdotonta.

Ja niin olen minäkin tehnyt mutta rehellisesti sanottuna, en minä kyllä johtotehtäviin halua. Olen saanut niistä tarpeekseni jo ajat sitten, ja intohimoni ovat nykyään vallan muualla.

Ja olen vilpittömän onnellinen, että Jumala on vapauttanut minut ainakin yhdestä asiasta aivan täydellisesti. Se on kunnianhimo ja luulenpa, että olen päässyt siitä ihan lopullisesti.

Niinpä minun ei tarvitse Luojan kiitos osallistua esim. puolueessani tai kuntapolitiikassa minkäänlaisiin kisoihin hallitus-, johtokunta-, puheenjohtaja- tai virkapaikoista. Olen valmis koska tahansa luopumaan kaikesta ja antamaan esim. kaupunginhallituksen tai perusturvalautakunnan jäsenyyden heti muille, jos puolueemme sitä haluaa. 

Minulle ei enää ole tärkeää olla Jotakin Suurta ja Tärkeää. En mittaa omaa sen enempää kuin ystävienikään arvoa titteleiden, virka-aseman, koulutuksen, varallisuuden tai auton vuosimallin perusteella.

Arvomaailmani on muuttunut, koska olen saanut kokea Jumalan konkreettisen rakkauden. Voi tietäisittepä kaikki, kuinka ihmeellistä on tuntea oikein luita ja ytimiä myöten, että Jumala todellakin rakastaa juuri minua, ja aivan valtavasti!

Jumalan rakkaus muuttaa ihmisen perinpohjin ja Jumalan kohtaamisen jälkeen millään pintajutuilla ei ole enää mitään todellista merkitystä. Hänen rajaton rakkautensa korvaa jollain kummallisella tavalla kaiken sen, mitä ihmiseltä puuttuu. Sillä ei vaan enää ole väliä!

Katsokaapa vastarakastuneita! Hehän eivät näe mitään muuta kuin toisensa! Millään ei ole mitään väliä, kunhan vaan saan olla rakastettuni kanssa!

Ja ajatelkaapa - jos ihmisen rakkaus voi muuttaa ihmistä niin paljon kuin se tekee - niin kuinka paljon enemmän voikaan tehdä Jumalan rakkaus!

Siksi minäkään en enää halua asioita, joita pidin ennen niin tärkeänä. Arvomaailmani on mullistunut.

Mutta kokonaisuutena ottaen ja laajemmin asioita ajatellen: itse asiassa tähtään tänään kuitenkin entistä korkeammalle. Tähtään paljon ylemmäs kuin koskaan aikaisemmin elämässäni. Tähtään Taivaaseen asti! Ja vain sinne haluan todella kiihkeästi!

Sillä enemmän kuin mitään muuta janoan Isän Jumalan läsnäoloa ja Hänen rakkauttaan ja Hänen siunauksiaan. Olen jo saanut nähdä Hänen ihmeellisiä ihmeitään ja maistaa Hänen taivaallista viiniään. Nam! Ja haluan sitä aina vain lisää!

Lisää Isää, lisää Hänen paukkujaan Taivaasta! Vain Hänen rakkautensa voi täyttää elämämme syvimmän kaipauksen, vain Hänen viininsä antaa ihmissydämelle aidon ilon ja autuuden. Suosittelen!

"Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia Sinun tekojasi" (psalmi 73:28).

3 kommenttia .

MEIDÄN MIES PERUSSUOMALAISTEN POHJOIS-KARJALAN PIIRIN PUHEENJOHTAKSI

Torstai 31.10.2013 klo 18:16 - Seija Pajatie

Minulla on ilo ja kunnia ilmoittaa, että Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirijärjestö valitsi "meidän miehemme", kesälahtelaisen Sami Palviaisen piirijärjestön puheenjohtajaksi vuodeksi 2014 viime lauantaina pitämässään kokouksessa.

Sami on toiminut jo pari vuotta Perussuomalaisten paikallisosaston puheenjohtajana. Tällä hetkellä hän toimii myös kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana ja lisäksi hän on vielä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky:n hallituksessa, sen 2. varapuheenjohtajana. Niin että kyllä miehellä töitä riittää!

Onnea, siunausta ja jumalaista viisautta Samille uusiin ja vanhoihin tehtäviin ja haasteisiin - ja muistetaan, rakkaat rukoilijat tilata myös Sanna-vaimolle avuksi ekstramahtavia voimaenkeleitä ja paljon taivaallisia paukkuja tuleviin ponnistuksiin!!!



1 kommentti .

MUMMO JÄÄSSÄ

Maanantai 28.10.2013 klo 0:25 - Seija Pajatie

Jo jonkin aikaa on mielessäni pyörinyt, että sairaaloidemme kaaottisesta tilanteesta on kyllä ihan pakko nostaa meteli. Henkilökunta kun painaa siellä ylikapasiteetilla ja voimiensa äärirajoilla, koska hoitajia on aivan liian vähän. Sen lisäksi niin henkilökunta kuin potilaatkin joutuvat kärsimään operatiivisen johdon ristiriitaisista ja täysin käsittämättömistä ohjeista.

Sairaita kun ei ohjeiden mukaan nyt saisi ottaa sairaaloihin ollenkaan, näyttipä potilaan tilanne miltä hyvänsä. Se on perusturvajohtajan mahtikäsky!

Perusturvalautakunnalle esitettiin 27.8.2013 pidetyssä kokouksessa, että sairaaloiden paikkalukua pienennetään syksyn aikana 44:ään. Me perussuomalaiset (eli Jaakko Uuksulainen ja minä) äänestimme tietenkin supistamisia vastaan ja äänestystulos oli tuttu 7 - 2. Epäillä kuitenkin sopii, tiesivätkö lautakunnan muut jäsenet lainkaan, millainen tilanne sairaaloissamme tosiasiallisesti on.

Itse törmäsin ongelmiin konkreettisesti eräänä iltana muutama viikko sitten, kun menin katsomaan sairaalaan yli 90-vuotiasta ystävääni. Heti minut nähdessään ystäväni pirahti itkuun ja huusi suureen ääneen: "Oi sinä Jumalan lähettämä, sinä tulit katsomaan minua!"

Ja pikkuruinen mummorukka itki hartaasti koko sydämensä pohjasta. Hän oli yltäpäältä märkä, ja hänen pienet kätensä ja jalkansa olivat kuin jääpuikot. Hän oli jo ruokailun aikaan kaatanut päällensä maitoa ja tietysti vaippaan oli pitkän päivän aikaan tullut muutakin. Joka tapauksessa mummo oli ollut märissään ja kylmissään jo ties kuinka monta tuntia.

Syy tilanteeseen ei ole hoitajien, vaan operatiivisen johdon. Työvuorossa oli aivan liian vähän hoitajia ja raskaita hoidettavia oli osastolla vaikka kuinka paljon. Hoitajat tekivät varmaasti parhaansa, ja enemmänkin.

Mutta mitä tekevät nämä johtajat ja sairaaloiden henkilökunnan ohjeistajat? Uskaltavatko he tulla esiin ja sanoa, että kyllä, minä vastaan ohjeideni seurauksista! Minä vastaan potilaista, jotka ovat olleet tuntitolkulla märissään ja kylmissään! Minä vastaan potilaista, joita ei otettu sairaalaan hoitoon, vaikka he olivat sairaalahoidon tarpeessa! Kuinka on?

Haloo?

VALTUUSTON KYSELYTUNTI

Viime maanantaina oli valtuuston kokous, ja siellä samaa aihetta puitiin valtuutettujen kyselytunnilla, mutta vähän eri perspektiivistä.

Kyselytuntihan ei kuulu valtuuston viralliseen kokoukseen, mutta käytännössä juuri näillä tunneilla käsitellään kuntalaisten kannalta äärimmäisen tärkeitä asioita.

Perussuomalaisten valtuutettu Eetu Keinänen teki siellä PS-ryhmän virallisen selvityspyynnön sairaalapaikkojen supistuksista. Eetu olikin tehnyt suuren työn ja selvittänyt mm. että muutaman viimeisen vuoden aikana Kiteellä ja Kesälahdella on supistettu sairaalapaikkojen määrä sadasta paikasta viiteenkymmeneen! Eli vähennystä on tehty 50 % - ja näyttää siltä, että asiaa ei ymmärretä edes kummemmin ihmetellä!

Supistukset on tehty Airi Turusen toimesta ja liikelaitos Hellin kätköissä, joten luottamuselimet eivät voineet puuttua muutoksiin mitenkään.

OUTOJA SELITYKSIÄ

Meille päättäjille perusturvajohtaja on todistellut, kuinka nyt pitää sairaaloiden toimintakulttuuria muuttaa radikaalisti. Potilaspaikat kun pakkaavat täyttymään heti, jos sairaaloissa vain suinkin on tilaa. Olipa paikkoja kuinka paljon hyvänsä! Mutta jos paikkoja ei ole, niin hepskukkuu! Jotenkin kummallisella tavalla siellä vaan tullaan toimeen ilmankin!

Vähän minä kyllä olen väitteitä uskaltanut epäillä. Siis että kiteeläiset muka sairastavat sitä vähemmän, mitä vähemmän sairaaloissa on potilaille tilaa! Sen mukaanhan väestömme yleinen sairastavuus suorastaan romahtaisi, jos terveyskeskus pantaisiin esim. remonttiin ja paikkamäärä supistettaisiin minimiin.

Juuri näinhän on nyt tehty, mutta olen satavarma, että sairaat ja vaivaiset eivät toimillemme raihnaisia käsiään läpytä. Ja myös hoitohenkilökunta tuntee taatusti luissaan, että sairaat eivät ole potilaspaikkoja vähentämällä hävinneet minnekään.

Potilaspaikkojen määrä vaikuttaa kuitenkin mm. hoitajamitoituksiin. Ja selvähän se, että kun mittasuhteet falskaavat, niin ekstrat revitään työntekijöiden selkänahasta.

KUKA HALUAA ASUA SAIRAALSSA?

Talousarvioehdotusta katsellessani ajattelin että voi, kuinka jonninjoutavia selvityksiä meillä Kiteellä tehdäänkään ja keskellä kauheata talouskatastrofia.

Mutta kukapa tutkisi mitä tapahtuu niille potilaille, jotka eivät millään mahdu sairaaloihimme? Tehostetun palveluasumisen paikat kun myös ovat tupaten täynnä.

Tilanteessa on kaksi vaihtoehtoa: 1) potilas pannaan kotiin, olipa hän kuinka sairas hyvänsä tai 2) potilas lähetetään keskussairaalaan Joensuuhun.

Joensuuhun meno on kallista lystiä, joten ilmeisesti potilas pannaan useimmiten kotiinsa. Ja sitten toivotaan toivotaan toivotaan, että hän pärjää ja parantuu siellä kotipalvelun turvin jotenkin.

Perusturvajohtajan lempislogani kun on ollut, että sairaalassa ei asuta - ikäänkuin joku sellaista haluaisi. Yleensä siellä ei kyllä olla yhtään kauempaa kuin hoidon kannalta on välttämätöntä. 

Valtuuston kyselytunnilla putkahti esiin sellainenkin tieto, että myös tehostettuun palveluasumiseen jonottaa tällä hetkellä yli 60 ihmistä! Mutta tästä huolimatta esim. Kesälahden tehostettujen palveluasumispaikkojen rakentaminen torpedoitiin, vaikka maalaisjärjellä ajatellen pitäisi tehdä juuri päinvastoin.

Siis mistä täällä oikeastaan on kysymys?

Minusta näyttää siltä, että täällä Kiteellä asiat on järjestetty niin, että bisnesmiehet ja -naiset määräävät sosiaali- ja terveyspalveluiden hinnat ja tahdin. Heillä on palvelutuotannon järjestämisessä monopoliasema, ja sen mukaan mennään. Sen sijaan että kaupunki johtaisi palvelutuotantoa kokonaisvaltaisesti ja määrätietoisesti ja yksityinen palvelutuotanto täydentäisi kaupungin omaa tuotantoa, meille jää nyt pelkkä Mopen osa.

Sairaalapaikkojen supistamisen sijaan meillä pitäisikin kehittää kunnan omaa palveluasumistuotantoa -  ja mitä tulee purkamiseen, niin en tiedä sille otollisempaa kohdetta kuin tämä pöhöttynyt ja paisunut hallintorakenteemme. Meillä kun on kaupungissa eri merkkisiä johtajia ja päälliköitä niin paljon, että kaupungintalolla päät vaan yhteen kolisevat. 

HYVÄ EETU!

Eetu Keinäsen tekemä ryhmäesitys kertoo joka tapauksessa siitä, että me perussuomalaiset emme halua ajaa hoitohenkilökuntaa loppuun emmekä hyväksy hoitojärjestelmää, jossa vanhukset ja sairaat jätetään käytännössä oman onnensa nojaan.

Nyt onkin sairaaloiden kokonaistilanne nostettava perusteelliseen ja avoimeen keskusteluun. Ja sen pohjalta paikkaluvut on asetettava sellaiselle tasolle, jossa kunnollinen hoito voi myös toteutua.

Se on myös kaupungin kannalta kaikkein edullisin vaihtoehto. Sillä jos mikä maksaa niin ainakin se, että perusterveydenhoitoa tarvitsevat sairaat joudutaan viemään meidän sairaaloidemme paikkapulan vuoksi Joensuun keskussairaalaan.

Ja jos taas keskussairaala ei voi kotiuttaa sairaitamme sairaaloihimme heti, kun he pärjäisivät täälläkin, niin heidän leikkauksensa ja muut operaatiot viivästyvät ja hoitotakuu ei toteudu. Siitä taas seuraa, että leikkauksia joudutaan teettämään ylitöinä ja siitä taas seuraa kustannusten nousua....

Se siitä, mutta lopuksi muistutan vielä lukijoitani ynnä itseäni: käydäänpä katsomassa sairaaloissa ja hoitokodeissa viruvia vanhuksiamme. Sillä he jos ketkä tarvitsevat meitä ja ikävöivät todella hartaasti läheisiä ihmisiä seurakseen!

Välitetään heistä. Edes hetki. Edes joskus.

15 kommenttia .

YLEISÖN PYYNNÖSTÄ: KUIVAA ASIAA

Torstai 10.10.2013 klo 17:25 - Seija Pajatie

Huh! Kokouksia on pidetty taas kerran. Maanantai-iltana oli kaupunginhallituksen kokous ja tiistaina perusturvalautakunta, ja siellä vuoden tärkein istunto, eli kyseessä oli talousarviokokous.

Ja iänestelykshän se piätöksenteko taas kerran män.

Kaupunginhallituksessa käsiteltiin aluksi viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä. Me perussuomalaiset tartuimme erääseen päällikön virkaan, josta on väännetty kättä perusturvajohtajan ja kaupunginhallituksen välillä jo kauan.

Että miksikö on viännetty kättä? Siksi, että perusturvajohtaja on jo kauan ajanut virkaan lemmikkiään - kutsukaamme häntä tässä vaikkapa peitenimellä Lempi, kun en halua julkistaa hänen nimeään. Kaupunginhallituksen jäsenet taas ovat vaihtuvalla kokoonpanolla ja menestyksellä panneet asiassa hanttiin minkä ovat osanneet, jaksaneet, pystyneet tai nähneet kulloinkin taktisesti tarkoituksenmukaiseksi tehdä.

Ja miksikö Lempi ei meille kelpaa? Muista päättäjistä en tiedä, mutta me perussuomalaiset olemme vastustaneet asiaa siksi, että

a) olemme saaneet henkilöstöltä niin paljon negatiivista palautetta Lempistä. Työntekijöiden kertomusten pohjalta uskomme, että vaikka Lempi olisi työntekijänä kuinka pätevä hyvänsä, niin päällikkötason virkaan hän ei luonteensa puolesta ole sopiva

b) me perussuomalaiset olemme sitä mieltä, että päällikkötason virkoja on kaupunkiorganisaatiossamme aivan liikaa ja niitä pitää vähentää.

(Näin oli muuten muuan konsulttikin sanonut jo silloin, kun Helli oli vielä voimainsa tunnossa. Konsulttiparka! Hän kun ei tiennyt, että eihän meille konsultteja sen takia pyydetä, että täällä haluttaisiin oikeasti uutta tietoa. Meillä konsulttien tehtävänä on tukea virkakunnan esityksiä ja ampua alas luottamushenkilöiden vastaväitteet ja mahdolliset epäilyt. Niin että ei tainnut sillekään konsultille herua enää uusia hommia kaupungilta...)

Takaisin otsikkoon. Perusturvajohtaja oli siis päättänyt tehdä Lempistä päällikön vaikka viimeisenä tekonaan. Niinpä hän, vastoin kaupunginhallituksen tekemiä päätöksiä ja viivyttääkseen asioita oli jälleen kerran valinnut Lempin päällikön virkaan, viran määräaikaiseksi hoitajaksi. Me perussuomalaiset halusimme kumota tuon päätöksen.

Alkoi sähläys, jota en tässä selosta sen enempää. Mutta joka tapauksessa niin puheenjohtaja Esa Lahtela kuin pöytäkirjanpitäjäkin vakuuttivat vielä maanantaina, että kaupunginhallitus ei voi käyttää asiassa otto-oikeuttaan ja kumota perusturvajohtajan päätöstä. Se oikeus kuuluu ehdottomasti perusturvalautakunnalle!

Mutta ans kattoo seuraavana päivänä, kun samaa asiaa käsiteltiin perusturvalautakunnassa. Silloin asiasta päättäminen kuuluikin Lahtelan mielestä kaupunginhallitukselle! 

Niin että sellainen veitikka se meidän Esa on. Hyi-hyi Esa!

Lopputulos asiassa oli joka tapuksessa se, jonka saattoi etukäteen arvatakin. Perusturvajohtaja sai tahtonsa läpi ja Lempi jatkaa hommiaan - määräajan loppuun saakka.

Mennään eteenpäin. Arppen koulun rakentamiseen pyydettiin miljoonan lisärahoitusta - taas! Me perussuomalaiset olimme sitä mieltä, että koska raha ei kaupunkimme puissa kasva, niin 9 917 000 euron on riitettävä hankkeeseen! Vastaesityksemme asiasta teki Marko Koskinen, joka on myös teknisen lautakunnan jäsen. Lisämäärärahaa vastaan äänesti kanssamme myös Timo Päivinen (kok) ja hävisimme äänestyksen äänin 7 - 3.

Maanantain kaupunginhallituksessa oli myös Eila Ketolaisen oikaisuvaatimus hänen virkasuhdettaan koskevassa asiassa. Henkilöasioissa päätöksentekijöiden äänet jakautuvat helposti sen mukaan, kuka tykkää kenestäkin.

Minun mielestäni asiat pitää ratkaista asiaperusteilla eikä peukuttelulla ja sen takia äänestin Ketolaisen oikaisuvaatimuksen hyväksymisen puolesta. Asiassa oli nimittäin ilmennyt, että

1. kuntauudistuksen yhteydessä Ketolaisen työyksikköön perustettiin kokonaan uusi päällikön virka

2. kyseiseen virkaan ei määritelty minkäänlaisia muodollisia kelpoisuusehtoja

3. virkaa ei laitettu lainkaan sisäiseen hakuun

4. näillä toimenpiteillä viran täyttämisessä pystyttiin syrjäyttämään selvästi pätevin ja kokenein työntekijä, joka oli Ketolainen

5. viran täyttämisessä on mielestäni tapahtunut myös selvää ikäsyrjintää, kun pätevän ja kokeneen työntekijän päälliköksi nostettiin erittäin vähäisellä koulutuksella varustettu nuori nainen

6. virka haiskahtaa mittatilaustyöltä ja minä en hyväksy mittatilaustyönä tehtyjä virkoja kenellekään

7. organisaatiossamme ei saisi olla ainuttakaan turhaa päällikön virkaa

8. viran perustaminen ja sen täyttämisprosessin yksityiskohdat sotivat rajusti hallinnon lainalaisuuden periaatetta vastaan. Kyseinen periaate tarkoittaa siitä, että viranomaisen on kaikessa toiminnassan noudatettava tarkoin lakia.

Jos hyväksymme virkakunnalta tämäntyyppisen toiminnan kuin Ketolaisen syrjäyttämisessä on tapahtunut, mahdollistamme hallintoon täydellisen mielivallan. Ja sitä meillä on hallinnossamme ollut riittämiin! Uskon kuitenkin, että sille tulee nyt virkakunnan vaihtumisen kautta lopullinen piste.

Kaupunginhallitus käsitteli myös kaava-asioita, erilaisia pienempiä hankkeita ja valtuutettujen tekemiä aloitteita. En ryhdy niitä tässä sen tarkemmin selostamaan, koska kaikki löytyy myös netistä. (Tiesithän, että kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien pöytäkirjat löytyvät netistä kaupungin sivuilta; klikkaa kohdasta Esityslistat ja pöytäkirjat.)

TIISTAIN PERUSTURVALAUTAKUNNASSA

tuli ainakin yksi hyvä päätös. Perusturvajohtaja on nimittäin kaikin keinoin ajanut lääkäripäivystyksen siirtämistä Joensuuhun, mutta kiitos Herralle, valtuusto on pannut asiassa hanttiin kuin mies.

Lautakunnassa paheksuimmekin, että talousarvioluonnosta ei oltu laadittu valtuuston päätösten vaan perusturvajohtajan omien ajatusten pohjalta. Ja sitten me taas iänestettiin ja lautakunta teki ryhdikkään päätöksen: talousarvioehdotus linjattiin takaisin valtuuston päätöksen mukaisille raiteille. 

Vastaehdotuksen asiasta teki Alpo Jumappanen (sd) ja niin perusturvajohtajan ehdotus kaatui äänin 7 - 1. Yksi äänesti tyhjää ja vain valtuutettu Sirpa Suikkanen (entinen kd) äänesti Airi Turusen ehdotuksen puolesta. 

Hyvä Alpo, hyvä me!

Enempää en tällä kertaa ehdi enkä jaksa kirjoittaa. Lähen tästä tuas kokkoukseen - tällä kerttoo rukkouskokkoukseen. Rukoilemme paikkakuntamme ja kaikkien kiteeläisten - siis myös sinun puolesta, hyvä lukijani!

 

39 kommenttia .

NYT TULEE LOPPU LAITTOMUUDELLE

Sunnuntai 6.10.2013 klo 12:25

Kesälahtelaiset valtuutetut ottivat viime viikolla lehdissä kantaa mm. Kesälahden terveyskeskuksen saneerausasiaan. Raimo Oksman sanoi aivan oikein, että kuntaliitossopimusta on tulkittu kaupungin elimissä päin mäntyä ja terveyskeskusremonttia vitkutellaan loputtomiin.

Ydinkysymys kaikissa ongelmissamme on ollut: kuka on kaupungin ylin päätöksentekijä? Lain mukaan sen pitäisi olla kaupunginvaltuusto, mutta meillä se on ollut perusturvajohtaja. Hän kun ei ole millään alistunut valtuuston päätöksiin, saati että olisi kunnioittanut niitä. Hän on aina luullut tietävänsä kaiken paljon paremmin kuin me kaikki muut yhteensä.

Kaupunginhallitus todellakin käveli valtuuston päätöksen yli viime keväänä, aivan niin kuin Oksman kirjoituksessaan totesi. Häpeäkseni tunnustan, että minäkin hämäännyin perusturvajohtajan ja Esa Lahtelan puheista silloin niin, että äänestin esittelijän päätösehdotuksen puolesta. Lähes uunituoreena päättäjänä näet luulin, että Lahtelan kannattama vaihtoehto on annetuista kahdesta vaihtoehdosta se, joka on lähimpänä kuntaliitossopimusta. Enhän voinut kuvitellakaan, että Lahtela toimisi kaupunginhallituksessa vastoin itse johtamansa työryhmän esitystä!

Samantyyppinen sapluuna on toistunut viime vuoden aikaan monta kertaa.

Siis: ensin luottamuselin (kaupunginvaltuusto, -hallitus tai jokin lautakunta) on päättänyt jostakin asiasta jotain. Mutta voi kauhistuksen kanahäkki, jos tuo luottamuselimen päätös ei ole miellyttänyt perusturvajohtajaa! Silloin hän on mobilisoinut liikkeelle kaikki mahdolliset tahot kaataakseen tuon päätöksen - ja valitettavan usein hän on siinä onnistunutkin.

Niin kävi terveyskeskusremontin kanssa, niin kävi henkilöstösunnittelijan viran kanssa ja niin on käynyt monissa pienemmissä asioissa. Palviaisen Samilla onkin ollut tapana kysellä että hei tytöt ja pojat! Missähän me taas ollaan? Pohjois-Karjalassako vai Pohjois-Koreassa?

Niin että kun perusturvajohtaja nyt irtisanoutui virastaan niin tunnustan rehellisesti, että olen hyvin onnellinen asiasta.

En tahdo hänelle pahaa, päinvastoin toivotan hänelle Jumalan siunaamaa loppuelämää, ja toki rukoilen jatkossakin hänen sielunsa puolesta. Mutta siitä ei päästä mihinkään, että hänen irtisanoutuminen oli minulle todellinen ilouutinen!

Niin - meidän luottamushenkilöiden on nyt aika zoomata monet asiat uudelleen. Nyt tulee piste laittomuudelle! Nyt kääntyy uusi, puhdas sivu Kiteen historiassa. Tartutaan siis Kiteen kaupungin ruoriin ja muutetaan kurssi! Yhdessä! Nyt on aika katsoa uuteen ja puhaltaa yhteen hiileen!

24 kommenttia .

Vanhemmat kirjoitukset »


Uutiset

KUN LÄHETÄMME SATASEN BRYSSELIIN... (02.04.2014 )
EU:n kiihtyvä liittovaltioistuminen on kaikkea muuta kuin hyväksi Suomen taloudelle ja turvallisuudelle. Kehitys pitää pysäyttää tähän päivään, sanoo istuva europarlamentaarikko..

29.03.2014  SAMI PALVIAINEN PERUSUSOMALAISTEN PUOLUEHALLITUKSEEN!
26.03.2014  NOIN 10 000 ASUKKAAN KUNTA IHANTEELLINEN
24.03.2014  KAUAN KAIVATTU SOTE-SOPU SYNTYI!